apinan päiväkirja

Päivän letti

2012-02-09T18:04:00.001+02:00

En ehdi ottaa kuvia valoisalla, mutta onneksi on vanhoja kuvia. Letti-inspiraatiota tarvitaan sitäpaitsi aina, eikö niin.

Kuvassa en ole minä, vaan siskoni. Vaikka aika samanlaiselta näytetään ainakin näin, kun kuvassa on pelkkä tukka (muuten välissä useampi vuosi ja minulla on enemmän elämän tuomaa naiseutta vyötäröllä).

Tykkäsin tuosta kiertävästä letitystavasta hurjasti, muistaakseni jostain catwalkkuvasta saimme idean. Haa! Tässä olisi ollut jonkun raflaavan otsikon paikka. Letti: näytöslavoilta tavallisen ihmisen kotiin.

Kahden suklaan pähkinäkeksi

2012-02-08T17:39:00.001+02:00

Sain siskolta hyvän ja suhteellisen terveellisen oloisen keksiohjeen, jonka torpedoin täysin tänään. Jos joku muukin kaipaa lohtua suklaasta niin tässä ohje:

100g voita

1 dl fariinisokeria

0,5-1 dl tavallista sokeria

1 muna

2 dl vehnäjauhoja

1/2 tl ruokasoodaa

hippunen suolaa

2 dl kaurahiutaleita

0,5 dl valitsemaasi pähkinää rouheena (esim. hasselpähkinä)

suklaata maun mukaan (ohjeessa oli 1/2 dl, laitoin yli 100g :D)

Vatkaa voi ja sokerit vaahdoksi. Auttaa kun muistat ottaa voin ajoissa sulamaan. Vispaa kananmuna joukkoon. Sekoita sooda ja suola vehnäjauhoon ja lisää taikinaan. Sekoita sen verran että kaikki on varmasti sekaisin. Lisää pähkinät ja suklaa. Nostele lusikalla taikinaa kököiksi pellille, keksit leviävät hieman uunissa. Paista 175 asteessa 8-12 min.

Itse taisin käyttää reilut 100g suklaata, sekaisin valkoista ja tummaa. Kannattaa muistaa valkosuklaata käyttäessä, että se on itsessään aika makeaa, nytkin laitoin vähä alle puoli desiä tuota tavallista sokeria vaikka alkuperäisessä ohjeessa taisi olla desi.

Ja yhtä äkkiä en enää ollutkaan yksin

2012-02-07T20:18:00.001+02:00

Tänäään istuin ravintolassa monta tuntia, join kuumaa mojitoa ja söin vuohenjuustokasvispataa joka oli paketoitu filotaikinaan. Puhuin kaikesta mahdollisesta ja hymyilin paljon.

Lähtiessäni minulla oli kevyt olo. Mitä tästä opimme: älä ala-arvioi naapurikuppilan ruokaa äläkä unohda että sinulla on ystäviä!

En muistanut kertoa, mutta kävin lauantaina katsomassa Chisua yo-talolla ja keikka oli ihan mieletön. Seuraavat sanat on omistettu eräälle ystävälleni ja miksipä ei teille kaikille (olette ihan hyviä omina itseinänne):

Mut mussa ei oo mitään

mussa ei oo mitään uutta

oon vielä samanlainen

sama mieli, sama sydän

sama nainen

Näillä ajatuksilla jatkan tiistaita, sillä kyllä se riittää. Vaikka mihin.

Karhu on kotiutunut

2012-02-06T17:05:00.001+02:00

Hain tänään postista Polkajamin paketin ja nyt ole pari minuuttia hihkunut sisäisesti. Voi että kun tykkään noista keittiöprinteistä. Tilasin kolme korttia, mutta joku ihana pakkaaja oli laittanut pakettiin kolme lisää. Tällaiset yllätykset on superkivoja.

Nyt en vain tiedä, mitkä kolme noista kehystän. Onko teillä suosikkeja?

Myös karhu saapui kotiin, mutta sille pitää vielä hankkia kehykset tai sitten viedä kehystettäväksi. Sen paikka tulee olemaan sängynpäädyssä, saa toimia vaikka unisiepparina.

Itse tilaus sujui helposti, maksoin verkkopankissa ja sain sähköpostia joka tilausvaiheessa :) Polkajamilla on tuon verkkomaksun kanssa sama systeemi kuin muistaakseni esim. Madebyllä, eli maksu lähtee maksuturvan kautta. Siten maksuturvalta pukkaa jatkuvasti sähköpostia: tilauksesi käsitellään- maksu suoritettu- tilaus lähetetty. Ainakin pysyy hyvin kärryillä siitä missä mennään. Positiivinen kokemus oli tämä, ehkä vielä joskus tilaan keittiöpyyhkeitäkin... vaikka ovatkin aika hintavia. Ihania silti. Muita Polkajamista tykkääviä?

Pochon nro 2: palaset

2012-02-05T18:50:00.000+02:00

Tässä vielä pochon palasiin ohje, jos joku haluaa lähteä kokeilemaan. Molemmat palat ovat 128 silmukkaa pituussuunnassa. Molemmilla reunoilla on 4s reunus, joka neulotaan aina oikein. Korkeuden voi kukin päättää itse, riippuen minkä pituisen ponchon haluaa. Nämä taisi olla n. 40cm, poncho ykkösessä korkeus oli 30cm.

Pala 1 on ruudullinen, tein 20s levyisiä neliöitä, aina 20s helmineuletta (1 oikein 1 nurin, toisella puolella toisin päin) ja sitten 20s sileää neuletta (oikealla puolella oikein ja nurjalla nurin).

Pala 2 on koristeltu makkarapalmikolla (nimesin ihan itse, en tiedä miksi sitä kutsutaan). 120 silmukkaa on jaettu neljään 30 silmukan jaksoon, tämä helpotti ainakin omaa ajatteluani. Yksi letti pätkä on siis 11s nurin, 9s oikein (letin osuus) ja 10s nurin. Tällä matematiikalla sain letit tasaisin välimatkoin :)

Poncho on jo viittä vaille valmis, kaulus on vähän kesken enkä osaa päättää minkälaiset napit haluan. Kuvaa sitten valmiista joskus.

Nappikauppaa

2012-02-04T16:03:00.002+02:00

Heissan ihanaiset.

Tauko johtunee siitä, että on näköjään yksinkertaisesti liian kylmä. Ajatella. Tai toimia muuten kuin ne pakolliset. Talvi on yllättänyt suomalaisen.

Kävin viime viikolla hakemassa ponchoon nappeja ja samalla ajattelin pelastaa yhden kauluspaidan takaisin käyttöön. Ostin Cubuksen paitapuseron aleista, mutta oletan kyllä että alevaatteissakin napit kestäisivät yhtä pesua pidemmälle. Jo kaksi napeista on haljennut napittaessa keskeltä (?!).

Voisin motkottaa näistä laatuasioista ikuisesti, mutta sen sijaan todettakoon että tässä on mahdollisuudet myös ehkä helpoimpaan mahdolliseen vaatteen tuunaukseen eli nappien vaihtamiseen. Tämä onnistuu ihan kaikilta.

Nappeja kannattaa mielellään metsästää nappikaupoista, koska niissä on ehdottomasti laajin valikoima. Napit eivät aina ole kovin edullisia, muistelen itse yllättyneeni tästä. Niiden vaihtaminen saattaa kuitenkin tuoda vaatekappaleelle sen kaivatun uuden ilmeen. Tässä myös helppo keino tehdä vaatteista persoonallisempia.

Ompelua vaille, voin laittaa vielä lopputuloksesta kuvia joskus. Nuo valkoiset napit olivat mielestäni suloiset ja tuovat paitaa ehkä vähän erilaisen, vanhan tunnelman.

Say hi to my new friend Morris

2012-01-31T17:38:00.002+02:00

Morriksen tehtävänä on toimia viestinkantajana, perheen tukipilarina oikein. Morris: tuo sympaattinen raskaan työn raataja, joka on uupumatta luvannut toimittaa jokaisen muistilapun, rakkaudentunnustuksen ja kauppalistan perille.

Tällä hetkellä Morris muistuttaa, että seuraavan kerran kaupasta pitäisi tuoda leivinjauhetta ja ketsuppia.

Ihan pienet viestit ovat usein niitä tärkeimpiä ja ihan pienet asiat niitä, jotka oikeasti pitäisi muistaa. Oma muistini toimii niin, että kun kirjoitan jotakin ylös niin muistan sen kyllä, lapulla tai ilman. Jos kuitenkin jättäisin sen kirjoittamisen väliin niin unohtaisin.

Myllerrystä

2012-01-29T20:36:00.002+02:00

Tämä päivä on ollut tyyppiä ylämäki-alamäki-ylämäki-alamäki.

Kumpi noista on muuten se hyvä? Alamäessähän tunnetusti menee liian lujaa, mutta ylämäkeen on raskasta kiivetä.

No, joka tapauksessa. Joskus elämä on tällaista. Itkua ja innostumista sen jälkeen, lihapullia ja perunamuussia ja vähän unta sen päälle. Kaikki tämä virtaus väsyttää.

Huomenna on onneksi vapaata ja meillä on siskon kanssa reissu suunnitteilla. Toivottavasti ei ole liian kylmä, että pääsee kaupungille hoitamaan asioita. Mutta toisaalta, jos on niin sitten voin jäädä kotiin kera kaakaokupin.

Makkarapalmikkoletti

2012-01-28T21:41:00.001+02:00

Innostuin aikanaan neulomisesta uudelleen kun löysin Kalastajan vaimon blogin ja opin tekemään palmikoletin. Minulle oli silloin hyötyä Johannan tekemästä rautalankaversiosta, joten askartelin teille nyt lauantai-illan iloksi samanlaisen toisenmallisesta palmikosta, jospa tämä helpottaa jotakin?

Lanka on nyt harmillisesti musta, ei ehkä paras demostrointiin. En kuitenkaan nähnyt ideaa tehdä erillistä palasta tätä varten, kun ponchoon tulee kuitenkin tuota samaa kuviointia... eikä ollut luonnanvaloakaan ja plaaplaa. Joten näillä mentäs.

Letti on oikeaa silmukkaa ja sen ulkopuolinen osa on nurjaa. Tässä vielä kokonaiskuva alkuun:

Letin osuus on aina 9 silmukkaa oikein.

1. Ota letin ensimmäiset kolme (3) silmukkaa apupuikolle työn taakse. Neulo normaalisti yksi silmukka oikein.

2. Neulo kolme silmukkaa apupuikolta. Neulo yksi silmukka normaalisti oikein.

3. Ota yksi silmukka apupuikolle työn eteen. Neulo kolme silmukkaa oikein.

4. Neulo yksi silmukka apupuikolta oikein.

5. Neulo viisi kierrosta normaalisti, toista sen jälkeen lettikuvio.

Garnstudion sivuilta löytyy hyvä kaavakuva, jos se helpottaa. Letit ovat oikeasti hyvin yksinkertaisia :) Laitan vielä pochosta tarkempaa ohjetta sitten kun se on valmis. Tämä nyt kuitenkin tällaisena yleisenä, lettiähän voi tehdä mihin vaan.

Ja vielä rautalangasta: Kun neulot työtä tasona (eli käännät työtä aina kierroksen jälkeen ympäri eli siinä on nurja ja oikea puoli): muista että nurjalla puolella oikea silmukka neulotaan nurin ja nurja silmukka oikein. Pyöröpuikolla suljettua neuletta (eli ympyrää) neulottaessa tätä ei tietenkään tarvitse miettiä.

Kokeilemaan vaan! Kysymyksiä saa aina esittää. Alla päivän kenkäpohdintoja :)

Grace

2012-01-28T17:42:00.002+02:00

Vagabondin Gracet ja vihreä parka tuntuu olevan yhdistelmänä juuri nyt vastutamaton. Uskon että tällä on jotakin tekemistä sen kanssa, että palelen ja liukastelen jatkuvasti.

Kuva

Ehkä kuitenkin mustat... Kaappini hiipii jatkuvasti salaa kaikkia vaaleita asioita.

Vagabond on kyllä kenkämerkeistä suosikkini, ainakin jos pysytään sellaisissa merkeissä joiden kenkiä on oikeasti mahdollista ostaakin. Kenkäkaappini sisällöstä voisin karkeasti arvioida että 85% on Vagabondilta. En ole muuten ennen tätä ajatellutkaan, enkä siis mitenkään tietoisesti haalinut yhtä merkkiä. Vuosien varrella olen kuitenkin todennut, että kokoni on aina sama ja istuvuus hyvä, joten näitä uskallan tilata myös netistä.

Onko teillä vaatteissa tai kengissä jotan luottomerkkejä joita huomaatte keräävänne kaappiin enemmän kuin muita? Miksi?

Karhu

2012-01-27T19:12:00.001+02:00

Karhut ovat Euroopan suurimpia petoeläimä ja silti ne nukkuvat talviunta.

Tämä ajatus mielessäni olen häärinyt tänään.

Karhu muistuttaa minua jostakin, siinä on jotain kotoista ja vanhaan aikaan kuuluvaa. Vanhat tarinat karhujen syntymästä ovat jännittäviä. Suosikkini on se, jossa karhun alkuperäinen koti on Otavan tähtikuviossa:

Mis on ohto synnytetty

Mesikämmen käännytetty

Luona kuun, tykönä päivän

Otavaisen olkapäillä

Kuva

Huomaan kaipaavani suomalaisia vanhoja tarinoita. Lukiossa luin Kalevalan ja innostuin vanhasta mytologiasta. Siitä on jo niin monta vuotta (pitäisi perehtyä uudelleen). Toivottavasti tarinat säilyisivät vielä meidän sukupolvemme jälkeen... Meillä ei taida olla mitään tarinoita jättää eteenpäin. Tai ainakin ne olisivat hyvin toisenlaisia. En tiedä osaisinko kertoa yhtään tarinaa, jos minua pyydettäisiin.

Pian makuuhuoneessamme on karhu, suojelemassa (tai niin toivon). Ehkä kerron karhun tarinan jos joku sattuu kysymään.

Tänään olisitko oikeasti onnellinen vai itkisitkö huolias...

2012-01-26T14:47:00.001+02:00

Tänään nautitaan viikon toisesta arkivapaasta jo. Melkoista. Blogin lisäksi olen siivonnut asunnon viimeistä nurkkaa myöten, pessyt pyykkiä ja käynyt ulkolenkillä. Oli kyllä nätti ilma, ihana ihana aurinko. Pahoittelen jos jotain alkaa ärsyttää tämä ikuinen valon palvominen, mutta olen vain ollut niin väsynyt... nyt kun valoa on taas näkyvissä on olokin ihan erilainen.

Tänään on ollut hyvä päivä. Loput siitä käytän itseni hemmotteluun. Kasvonaamio ja kuivaharjailua. Olen ottanut tavoitteeksi harjailla ainakin kaksi kertaa viikossa. En ole ihan varma kuinka usein sitä pitäisi tehdä, mutta ainakin ihosta tulee pehmoinen jos ei muuta. Jos joku tietää paremmin, niin minua saa valaista.

Ajattelin, että näin siivouspuuhien lomassa olisi kiva laittaa käyntiin joku arvontakin. Olin viimeksi siitä itse ihan täpinöissä :) Ja hihkukaa jos tosiaan haluatte säilyttää jonkun jutun, jatkan vanhojen tekstien läpikäymistä illalla.

Apinan päiväkirja siivoaa ja pohdiskelee

2012-01-24T13:02:00.000+02:00

Aurinkoinen tiistai ja arkivapaa...

Ainoa asia mitä kaipaan vuorotöissä on arkivapaapäivät. Ystäväni sanoin: se muu maailma saa pyöriä, minä kaivaudun peiton alle. Viikonloppuisin tulee aina sovittua kaikkea ja pitää touhuta. Arkena kaikki muut ovat töissä niin voi hyvällä omallatunnolla olla tekemättä mitään.

Ihan tyhjänpanttina en aio olla, menen kampaajalle. Ja pohdin tässä vähän jos suursiivoaisin tämän blogin? Lähes kahdessa vuodessa tänne on kertynyt kaikenlaista ~~paskaa,~~ kaikkea ei varmaan tarvitse säilyttää. Vai mitä olette mieltä. Raivaan vähän vanhoja juttuja pois pikkuhiljaa ja saattaa olla että teen muitakin muutoksia siinä samalla. Kuvatilaongelman ratkaisin tekemällä itselleni sivupersoonan googleen, eli sen asian pitäisi olla kunnossa hetkeksi. Kuitenkin, en usko että kukaan jaksaa tätä blogia koskaan kahlata alusta loppuun, osaa kirjoituksistani en kestä enää itse ja osa on ehkä ollut silloin kaksi vuotta sitten ajankohtaista, muttei enää.

Joten mitäs sanotte, miltä kuulostaa? Blogin suursiivous uuden luomisen sijaan. Nyt saa hihkua, jos teksteissä on jotain ehdottomia lemppareita jotka haluatte säilyttää. Varmaan ainakin minä tein sen- osio saa jäädä ennalleen, samoin ehkä ruokaohjeet...kai.

Uuuden kunniaksi päivän vaatteet, ensimmäiset lajissaan. Omistettu Nooralle, taisin joskus hihkua niistä epäasukuvista jotakin :) Valkoinen kauluspaita ja farkkushortsit. Varmaan inspiroidutte koko viikoksi.

Valon täyteistä päivän jatkoa kaikille!

Kaunis ja huoleton

2012-01-23T18:51:00.000+02:00

Kysyisin, kuinka tällainen täydellisen huoleton, mutta silti siisti ja kaunis letti toteutetaan?

Kuva: we heart it

Kärsin toista viikkoa jatkuvasta rumaällötyspäivästä. Huomenna menen kampaajalle ja vaadin vastauksia. Kuinka minusta tulee kaunis, hä?

P.s Huomasin eilen, että blogin kuvatilasta on 99% käytössä. Mitäs nyt tehdään?

Kolme kysymystä, kovin vähän vastauksia. Maanantai jatkukoon muruset.

Kosmetiikkatuliaisia

2012-01-22T19:40:00.002+02:00

Pikkusisko piipahti viikonloppuvierailulla ja toi tuliaisia. Sisko ymmärtää minua enemmän näiden meikkijuttujen päälle...

Molemmat otin innolla vastaan. Tuo Lumenen valovoide sopii käytettäväksi meikkivoiteen alle tai vaikka siihen sekoitettuna. Lupaa valaista väsyneen ihon. Katsotaan... ensimmäisen käyttökerran jälkeen ihan positiiviset fiilikset. Tosin ei tuolla koko naamaa tarvitse voidella :)

Natural Coden huulikiilto on sävyä soft papaya ja siitäkin tykkään. Varsinkin sävy on kiva. En olisi ehkä itse osannut valita, vaikka Natural coden kynsilakat ovatkin lemppareitani. Kai sitä saa tykätä vaikkea ikänsä puolesta kuuluisi enää ihan kohderyhmään?

Tuliaiset ja yllätykset ovat kyllä parhaita, niistä tulee niin hyvä mieli. Nyt jännittämään vaalitulosta.

Vohvelikestit

2012-01-21T21:37:00.001+02:00

En ole ehtinyt tänne kun ollut niin paljon muuta puuhaa. Kuten köllöttely ja vohveleiden paistaminen.

Tänään on kuitenkin tehty myös hyvä teko, kävimme aamulla siskon kanssa viemässä vanhoja pyyhkeitä Nitrobabeen joka tekee yhteistyötä Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesun kanssa. Eli nyt kaikki tamperelaiset, joilla pyörii nurkissa vanhoja pyyhkeitä tai ylimääräistä eläintenruokaa, lahjoittaminen on huippuhelppoa :) Kauppa on ihan keskustassa rautatieaseman lähellä (Otavalankatu 9).

Olisi kiva kirjoittaa tänne jotakin sellaistakin sisältöä kuin ruoka ja päivän sää, mutta valitettavasti elämässäni ei nyt juuri tapahdu mitään sen jännittävämpää. Joten tyytyminen on vohvelikuviin.

Eilisen parhaat

2012-01-19T17:29:00.000+02:00

Koska mieleni tekisi mieli avatua nuorisotyöttömyydestä, niin tässä teille kuvat eilisen parhaista asioista. Olen pyhittänyt iltapäiväni syvään hengittämiselle ja hyviin asioihin keskittymiselle, en millekään politiikka-avautumiselle hömppäblogissani.

Uusi valkoinen t-paita on pehmoinen ja rento, mutta silti siistittävissä töihin esimerkiksi bleiserin kaverina. Minua on palellut jo pari päivää, joten makaan villaviltin alla neulepaita päällä, mutta t-paita pääsee varmasti käyttöön heti kun lämpenen. Samasta syystä skippasin tälle päivälle suunnitellun kävelylenkin. Liian kylmä, että haluaisin vielä lunta vaakatasossa naamaan.

Eilen oli sämpyläpäivä. Seesaminsiemenet, hyvää! En ole pitkään aikaa käyttänyt niitä missään joten nyt tungen niitä sitten joka paikkaan. Viime viikolla oli seesamiperunoita. Siinä muuten ainoa valaistus kouluajoilta. Kermaperunat ja sekaan paahdettuja seesaminsieminiä, toimii.

Jälkkäriksi tein mustikoista, mansikoista ja jogurtista smoothien. Tajusin, että se on helpompaa sauvasekoittimella, ehkä jatkossa teen sitä useamminkin. 365 days of breakfast, täältä tullaan!

Trendien viemää

2012-01-18T20:34:00.004+02:00

Taisin tässä joskus kuuluttaa siitä, etten tykkää color blockin trendistä. No, en tykkääkkään. Kirkkaat värit, en tunne omakseni. Tässä kuitenkin osoitus siitä kuinka silmä tottuu.

Kirkkaan sininen piristys

Yritän suojella puhelintani, katsotaan kuinka kauan se pysyy pussissa. Kolmen euron hinta on ihan hyvä itselleen vieraiden juttujen kokeiluun. Päivä venyi pitkäksi ja rikon tässä nyt omaa kahdeksan sääntöäni, joten huomiseen...

Saahan sitä rakastaa vaikka joku muukin rakastaa

2012-01-17T18:56:00.004+02:00

Block tuntuu olevan ihan joka ikisessä blogissa. Nyt siis myös täällä, tadaa. Lampun päällä on Hotakaisen uusi kirja, siitä en tosin ole innostunut ainakaan vielä. Paitsi kannesta. Kansi on hieno.

Nuorena halusin aina olla erilainen, enkä tykännyt mistään massajutuista tai mistään muustakaan mistä joku muu jo tykkäsi. Tai en ainakaan myöntänyt sitä. Väkisin erilainen. Se on kuulkaa rankkaa sekin. Nyt vanhempana olen päättänyt, että tykkään niistä asioista, joista tykkään. Vaikka niistä sitten tykkäis joku muukin. Ei elämää minusta tässäkään suhteessa kannata elää muiden kautta. Toinen vaihtoehtohan on se, että tykkää vaan kaikesta mitä muut vihaavat?

Block on minusta kaunis ja on tietysti mielipideasia, voiko klassikko kulua loppuun. Minusta se kestää aikaa.

Kävin tänään ulkona lenkillä ja nyt lämmittelen pakkasen jälkiä. Blogeja, kohta iltapalaa ja sitten ponhon kanssa vietän loppuiltani. Ja juu, tykkään myös omppukoneestani. Se on ainoa tekniikka-asia josta pidän. Olen ymmärtänyt että siitä pitää joku muukin.

Mukavaa, ihan tavallista tiistai-iltaa teille kamut.

Kone kiinni kahdeksalta

2012-01-16T19:50:00.000+02:00

En löydä sitä tekstiä mistään, jossa kerroin teille uudesta säännöstä jonka mukaan tietokone menee kodissani arkisin kiinni kahdeksalta. Päätös johtui paitsi liiallisesta netissä roikkumisesta (ja nimen omaan roikkumisesta, ei edes mistään puolijärkevästä puuhastelusta), myös siitä että kaipasin aikaa. Kaipasin aikaa muulle.

Käytän työssäni konetta, joten tuijotan ruutua jo valmiiksi kahdeksan tuntia päivässä. Kun siihen lisätään sähköpostit ja blogimaailma, niin käytän päivässä aika monta tuntia täällä. Ja aika usein mietin, että voi kun ehtisin tehdä sitä ja tätä.

Kuva

Sääntö on toiminut toistaiseksi hyvin. Loma-aikoina toki tulee erilainen rytmi ja se on ihan ok. Ei sitä tarvitse pingottaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että päätös on ollut mitä mainion. Saan paremmin unen päästä kiinni ja minulle jää iltaisin aikaa kaikelle muulle hauskalle. Neulomiselle, lukemiselle vaikka. Ehkä täällä jopa vaihdetaan pari sanaa keskenämme ja syödään iltapalaa. Ehdin edelleen lukea kaikki haluamani blogit, kommentoida ja vastailla omiin kommntteihini ja sähköposteihin. En ole joutunut siis luopumaan mistään, luulin vain aiemmin ettei minulla ole muutakaan tekemistä tai että asioihin vain menee kauemmin.

Ajatuksia? Ja tervetuloa uudet lukijat :)

Anna minulle kauniit kengät niin hymyilen

2012-01-15T17:04:00.004+02:00

Tule jo kevät! Ballerina-aika on lempivuodenaikani. Tänä vuonna minulla on jostain syystä kahdet ballerinat jotka olen ostanut talvella, tässä toiset.

Tykkään näistä ihan todella paljon ja lisäksi oli kiva, että H&M:n jossain mallissa koko vastasi totuutta. Tuntuivat jalassakin jotenkin parimmilta kuin ne kympin ballerinat jotka hajoavat yhdessä kesässä. Toivon näille pitkää ikää.

Vaikka tyylini onkin mielestäni vähän vaikeasti lokeroitavissa, niin ole ballerina- ja bleiseri-tyttö. Ihan ehdottomasti.

Poncho nro 2

2012-01-13T18:42:00.001+02:00

Jipii, kauan odoteltu lankatilaus lempilankakaupastani on saapunut ja hain valtavan pussukan postista alkuviikolla. Useampi projekti olisi mieleinen, mutta haluan ensimmäiseksi tehdä jotain itselleni. Elämä on osoittatunut liian lyhyeksi eräälle huiviprojektille, joka jää nyt odottamaan eläkepäiviä. Tai lomautuspäiviä. Katsotaan, miten pärjätään tämän kanssa. Tulilla siis poncho nro 2.

Lankana on Nepal, pehmoinen ja värinä lempparini turvamusta. Alla teknistä kaavakuvaa.

En lähde enää ikinä (tai ainakaan pariin vuoteen) nyhrämään sitä versio 1:n ristikkokuviota, joten nyt mennään yksinkertaisemmin. Toisen kappaleen teen ruutuperiaatteella, samaan tapaan kuin peiton kummitytölleni. Toisesta kappaleesta tulee myös simppeli, lettikuvioksi todennäköisesti sama kuin tässä huivissa.

Toivottavasti saan tämän nopeasti valmiiksi, toimii hyvin toimistolla lämmikkeenä ja alkukeväästä viittana sitten, kun takkia ei tarvitse mutta ilmankaan ei pärjää :)

P.s Tuo alkuperäinen ponchon ohje on yksi blogini suosituimmista teksteistä. Olen tästä hurjan iloinen ja ylpeä, sillä vaikkei ohje omani alunperin olekaan niin tulos on tasan se "ite tehty" :)

Uusi paras ystävä?

2012-01-11T18:39:00.002+02:00

Apina ihmettelee uutta ystävää. Toivon meille läheistä suhdetta vuodelle 2012.

Kyllä, se on pinkki ja kyllä, se on vain 4kg. On sille olemassa tuplapainoinen kaverikin, täyttä rautaa. Mutta sitä ei olisi niin kivaa kuvata tällaiseen söpöstelyblogiin.

Nyt on kai pakko aloittaa kun se on omaan olohuoneeseen ostettu. Voisko joku lähettää tänne vielä pinkin urheilutopin ja hikipyyhkeen?

Urpo kuntosalilla osa 8- väliluovutuksen jatko-osa luovutus

2012-01-09T20:30:00.001+02:00

Hävettää oikeastaan edes kirjoittaa tätä, mutta juttusarja ansaitsee mielestäni loppuselvityksen. Tai ainakin välilopun.

Joulukuun alussa potemani väliluovutus on edennyt lopettamiseksi, eli olen irtisanoutunut saliltani ja tällä hetkellä haahuilen kuntomaailmassa ilman selkeää päämäärää. Tämä osaksi siksi, että nykyinen elämäntilanteeni ei mahdollista sitoutumista ja kertakorttien hinnat huimaavat heikompaa. Osittain (pakko se on myöntää prkl) kyse on kuitenkin kertyneistä tekosyistä ja siitä, että en ehkä kuitenkaan löytänyt itseäni salilta.

Kuva

Mitä tästä sitten jäi käteen?

Kahvakuula.

Kahvakuula saa toimia myös kotikonstinani siihen asti, että löydän uuden salin tai uuden liikuntamuodon. Lisäksi opin pitäväni pilateksesta. Ryhmäliikunnasta en edelleenkään oikein innostu, varsinkaan niistä perinteisistä jumpista. Sen sijaan zumba yllätti positiivisesti. Olisin valmis liittymään uudelleenkin kuntosalille, jos tuntiaikataulut sopisivat itselleni ja löytäisin kivan paikan johon olisi helppo mennä ennenkaikkea tunnetasolla. Huomasin myös, että salin viihtyvyys ja henkilökunta vaikuttavat motivaatiooni enemmän kuin aloittaessani ajattelin.

Mikä jää harmittamaan?

Se, etten kokeillut rohkeammin tunteja ja uskaltautunut heti alussa personal trainerin puheille ja salitreeniin. Tätä haluaisin seuraavalla kerralla kokeilla. Lisäksin harmittelen sitä, että pakotin itseni sellaisillekin tunneille, joista en oikeasti vain pitänyt. Tämä vain heikensi motivaatiotani ja tunsin itseni huonoksi "kun kaikki muut tykkää body pumpista".

Nyt siis haahuilen kahvakuulan kanssa hetken kotona ja mietin seuraavaa peliliikettä. Kirjoittelen edelleen mielelläni liikuntajuttuja myös tänne... Älkää siis tuomitko. Uusien harrastuksien aloittaminen ei ole ihan helppoa, mutta tästä lähdetään kohti uusia haasteita kyllä :) Lopussa uuden alku?

Valohoivaa

2012-01-08T12:08:00.001+02:00

Sunnuntai aamu, lempparini. Heräsin kotoa eilisten juhlien, junassa kököttämisen ja pakkasessa tarpomisen jäljiltä. Oli mukava matka, yksi pikkuinen lapsi on jälleen nimetty ja toisen kanssa pääsin leikkimään soivalla ketulla.

Asunto on aamulla täynnä valoa, ihmeellistä. Aloitan hyvillä mielin pyykinpesun ja muut kotipuuhat. Haluaisin käydä tänään ostamassa silitysraudan, blogin uhrina. Tämä tosin liittyy siihen uuden vuoden silityslupaukseen... haluaisin kokeilla voiko silittäminen oikeasti olla siedettävää.

Nyt aamumehu loppuun ja ulos. Mennään elokuvateatteriin ja sitten tehdään sunnuntaipäivällinen. Pitkästä aikaa aurinko pilkahtaa sisälläkin. Iloista sunnuntaita ihan jokaiselle!

Välitön palaute, paras palaute

2012-01-04T20:38:00.001+02:00

Olen viime aikoina pohtinut miesten jaloaa taitoa kommentoida naisten pukeutumista. Olen lähes kaikki elämäni vuodet saanut viettää ystävieni poikaseurassa, joten kaikennäköisiä kommentteja on tullut vastaan. Itsestään ja muista. Koska en halua tässä kaivella menneisyyttä niin siirrytään käsittelemään esimerkkiä, eli ajankohtaisesti seuraavaan keskusteluun joka käytiin muistaakseni joskus marraskuussa:

Minä: Aika kivat saappaat tossa ikkunassa... haluaisin ehkä jotkut tuollaiset.

Mies: Näyttävät minusta ratsastussaappailta.

Minä: Niiden varmaan kuuluukin, nyt on aika paljon sellaisia kaupoissa.

Mies: ??

Minä: (hermostuneena siitä, että tykkäystäni ei ymmärretä) Onko mulla oikeasti mitään vaatteita jotka näyttäisi sun mielestä kivoilta?

Mies: On... tottakai on, moniakin.

Minä: No mitä esimerkiksi?

Mies: No ei nyt kyllä tule mitään mieleen.

Oi oi. Meinaa vieläkin naurattaa. Tässäpä teille miehet vinkkejä: oikeita vastauksia olisivat olleet esim:

A) No nuo vaatteet mitkä sulla on nyt päällä on tosi kivat (jos et muuta keksi)

B) Viime kesän sukujuhlissa olit tosi kaunis siinä mekossa (tähän voi huom. liittää minkä tahansa tilaisuuden missä olette olleet yhdessä)

C) Kulta näytät aina kauniilta oli sinulla päällä mitä tahansa

Kommenttiboksi on tyhjä, jotta sen voisi täyttää muillakin tarinoilla. En voi olla ainoa joka näitä kuulee.

Kaikkien blogien kaikista huonoin kuva

2012-01-04T20:19:00.002+02:00

Tulee tässä

Vietän iltaa lakun ja Girls of Riyadhin kanssa. Tänään ei järjestellä.

Joskus elämä on sellaista, ettei jaksa etsiä kameraa ja säätää valoja niin, että saisi edes välttävän kuvan. Vaikka kuinka haluaisikin samana päivänä päivittää blogin.

Meille tuli vieras joka teki ruokaa, parasta chilikanakeittoa pitkään aikaan. Tätä lukiesssa voisi tietysti miettiä että ketä kiinnostaa. No, blogini tarkoitushan on käsitellä elämän(i) isoja ja pieniä asioita, tänään ilahdutti tuo kanakeitto. Ja päällä oleva paras aleostos viime vuodelta, Benettonin villahousut.

Olen villahousu ja ylpeä siitä. Eipä kai muuta.

Elämäni laatikoissa

2012-01-03T18:36:00.000+02:00

Hoksasin tänään, että vuosi vuodelta kaipaan enemmän järjestystä. Omaa paikkaa joka ikiselle asialle ja ajatukselle. Selkeyttä ja rutiineja, turvallisuutta. Tässä järjestelyvimmassa ja pienen asunnon loukussa olen pakannut kaikki tavarani erilaisiin laatikoihin, rasioihin ja purkkeihin.

Välillä tuntuu siltä, että asun itsekin laatikossa. Olisi kätevää jos osaisi pakata kaikki ajatukset eri laatikoihin niin, että tänä vuonna osaisin kaivella niitä aina tarpeen mukaan esille omilta paikoiltaan, hah. Laatikkoihminen sisäisesti, toivossa on hyvä elää.

Olen ehkä vihdoin, neljän vuoden jälkeen alkanut kotiutua tänne Tampereelle. Pesänrakennusvimmassa haaveilen välillä jopa omasta asunnosta ja pakkaan samalla pari uutta laatikkoa ja järjestelen lokeroita yhä uudelleen. Muistelen aikaa, jolloin tein vuoden sisällä kolme muuttoa yhdellä matkalaukulla. Voi sitä yksinkertaisuutta. Vuosien varrella laukkuja kertyy enemmän ja niitä on myös vaivalloisempaa pakata lähteäkseen. Ehkä se on hyvä, ehkä tämä nyt sitten on se minun kotini.

Voin kyllä kertoa, että junaan astuminen riipii silti joka kerta. Ei väliä mihin suuntaan se juna menee.

Uuden vuoden menu

2012-01-02T16:02:00.001+02:00

Pidän kovasti juhlien järjestämisestä, tai ehkä voidaan ennemmin puhua illanistujaisista. Ruuan laittaminen ja syöminen hyvässä seurassa on mielestäni kivaa enkä yleensä ihmeemmin stressaa näitä tilaisuuksia. Tämä uusi vuosi ei ollut poikkeus ja lopulta menuun valikoitui yksinkertaisia ja helposti valmistettavia juttuja:

lohileipiä

lihapullia

juusto- ja hedelmätarjotin

oliiveja ja fetaa

vihreää salaattia ja sitruunaoliiviöljyä

salami-mozzarella sekä tomaatti-pesto-mozzarella pitsoja

patonkia

mansikkajuustokakkua

Lisäksi tottakai napsittiin sipsejä ja juotiin kuplivaa viiniä. Kaiken kaikkiaan ruoka onnistui ihan hyvin päätarkoituksessaan, eli ilta oli rento ja kaikki saivat mahansa täyteen. En myöskään halunut stressata ruuan jäähtymisestä, joten valitsin sellaisia juttuja joiden kylmentyminen ei maailmaa kaada. Kiinnostaako resepti johonkin?

En malta odottaa, että saisin hakea lankapakettini postista, tulisi jo. Palasin tänään töihin ja iltaisin olisi kiva puuhastella jotain muuta kuin päivällä tapahtuneen ajattelua. Nyt painelen syömään jäljellä olevia juustoja :) Juhlanjärjestäjän paras vinkki: osta sen verran ruokaa että ainakin seuraavan päivän ruoka on taattu.

Hyvää uutta vuotta!

2012-01-01T15:04:00.002+02:00

Eilinen oli ruuan, juoman ja hyvän seuran täyteinen, niin en sitten ehtinyt tänne enää. Toivotaan että tästä vuodesta tulee meille kaikille huippu hyvä!

Joulukuu on mennyt blogin kanssa vähän penkin alle, mutta eiköhän uusi vuosi tuo tähänkn vähän uutta puhtia.

Vuoden ensimmäisellä päivällä tuntuu muuten olevan paljon enemmän merkitystä nyt, kun koulu ei enää rytmitä elämää. Tänään uskon aidosti, että ensi vuonna urheilen, jaksan pestä käsinpestävät vaatteeni käsin ja silittää kauluspaidat käyttövalmiiksi kaappiin. Lisäksi haluaisin puhua lempeämmin ja tarvitsen myös rohkeutta sanoa mitä ajattelen. Teittekö te uuden vuoden lupauksia tai onko teillä jotain toiveita ensi vuotta ajatellen?

Karkkipanta

2011-12-30T10:08:00.001+02:00

Olin yllättynyt siitä, kuinka moni ilmaisi kiinnostuksensa näihin käsityöjuttuihin taannoisessa kyselyssä. Kiva, että tykkäätte. Olen olut pitkällä tauolla lähinnä lankojen puutten takia, mutta eilen testasin vihdoin Poppelin nettikauppaa, joten eiköhän tämä tästä.

Illalla askartelin pitkästä aikaa pannan, lanka on vanha tuttu Eskimo. Panta on neulotty muistaakseni 5. pyöröpuikolle (heh, ei ihan ohjeen mukaan mennyt) ja työssä oli 50 silmukkaa. Tein tällä kertaa helmineuletta, mutta kaksi oikein, kaksi nurin ja seuraavalla kierroksella toisin päin.

Seuraavaksi ajattelin väsätä itselleni ponchon jos tilaamani lanka vain osoittautuu hyväksi. Kun ei ole kylmäkään, niin sitähän voisi käyttää nyt jos talvella.

p.s Jane jos luet tämän niin sinulle on sähköpostia :)

Yksinkertaisen onnellinen

2011-12-28T20:40:00.002+02:00

Sain joululahjaksi siskoltani titiMadamin ison bambrintaneulan ja voi kun se onkin kiva. Pikkuinen bambi minulla onkin jo kaulakoruna. Pidän koruista kyllä vallattoman paljon, sillä niillä on helppo muuttaa vaatteiden tunnelman ihan kokonaan.

Tänään olen viihtynyt villahousuissa kotona, vähän kävin kaupungillakin mutta pääasiassa olen lorvinut täällä. Ja suunnitellut niitä uuden vuoden ruokia. Mietin coctail-teemaa, tai jotakin sen tyyppistä. Ei mitään liian hienoa, vähän hassulla otteella. Pohdin muun muassa että olisiko jo aika tarjota jälleen 90-luvun lastensyntymäpäiviltä tuttua melonisiiliä, eli niitä tikkuja joissa oli juusto, lihapulla ja viinirypäle. Niitä sitten tökittiin siihen melooniin. Muistatteko?

T-paita tuossa alla on muuten JC:n alennusmyynnistä jos jotakuta kiinnostaa. Kiinnostaako teitä muuten blogeissa tuollaiset asiat? Asukuvissa ne listaukset mistä mikäkin on? Täällä nyt ei niitä asukuvia ole kovasti nähty eikä oikeastaan toivottukaan mutta yleisellä tasolla kiinnostaa mitä mieltä olette.

Olet maailmani

2011-12-27T20:13:00.003+02:00

Kotona. Jälleen.

Joulu oli hykerryttävä, jännittävä, täynnä tunnelmaa ja onnea. Ja sitten siirymme asioissa eteenpäin. Eiköhän näistä ole kirjoiteltu.

Ostin tänään maapallon ja aion laittaa sen ikkunaan. Muistuttamaan siitä, että minä olen pieni. Tai vaihtoehtoisesti siitä, että maapallo voidaan kuvata pikkuruisena karttakuvana ja että joskus sekin saattaa olla vain joulukuusenpallon kokoinen.

Odotan jo ensi vuotta. Ostin uuden kalenterin tänään ja kirjoittelin ylös vakiojuttuja, syntymäpäivät ja sellaiset. Viime vuoden kalenteria selatessa tuli vähän kurja olo- ehkä tämä vuosi oli kuitenkin hieman raskas. Nyt kuitenkin rinta keveänä uutta kohti! Mitä herkkuja te aiotte laittaa uuden vuoden pöytään? Huomenna alan nimittäin suunnittelemaan juhlaruokia.

P.S Kuka haluaa tehdä blogiin uuden bannerin?

Hyvää joulua!

2011-12-25T12:01:00.001+02:00

Hässäkkää nämä matkustusjoulut, mutta ompa ollut mukavaa. Olen ollut myös aika kiltti, näin kerrottiin. Lahjojen saaminen ja antaminen on kyllä mukavaa. Samoin se syöminen.

Toivottavasti teilläkin on ollut rauhaisa ja ihana joulu!

Jatkan köllimistä ja syömistä nyt. Kuva on viime vuodelta, tältä vuodelta on ainoastaan aika tasaisen harmaita otoksia :)

Tryffeleitä

2011-12-21T23:33:00.002+02:00

Tämän päivän puolella ollaan vielä!

Siitä ruskeasta kasasta päästiin siis eteenpäin, ja hyvin tuloksin. Selailin useampaa ohjetta, mutta tein sitten lopulta Rokkirekin Lauran inspiroimana Baileystryffeleitä. Hyviä tuli, ainakin se alkoholi maistuu. Taisi tällä kokilla oli mittauksessa vapaa kaato. Lauran ohje on oikein perushyvä ja toiminee millä tahansa mausteella, kiitos sinne siis!

Joka tapauksessa, tekemiseen kannattaa varata tarvittavien raaka-aineiden lisäksi vähän vapaavalintaista juomaa kokille, pitkää pinnaa ja rakkautta puuhasteluun. Äläkä epäile itseäsi niinkuin minä tein, hyviä niistä tulee. Tai ainakin itsetehtyjä.

Kuorutuksessa käytin maito- ja valkosuklaata, joita sitten sekoittelin mielivaltaisesti. Siitä nämä värieroavaisuudet.

En ymmärrä miten me saadaan ikinä pakattua, tai roudattua näitä tavaroita junaan. Toki tämä pakkausaika on hyvä käyttää netissä roikkumiseen ja Mythbustersiin (jeesusteippi-spesiaali!). Kauniita unia kaikille ja pirteää huomisaamua minulle!

Rakas päiväkirja...

2011-12-20T18:41:00.003+02:00

En ole moneen vuoteen kirjoittanut perinteistä päiväkirjaa. Tänään seikkailin hyvin myhkäisissä kirjakaupoissa etsimässä erästä perinteistä jouluhjaa ja törmäsin näihin pilkkuvihkoihin. Ja äkkiä halusin taas kirjoittaa. Ihan vain itseäni varten.

Kirjoittaminen on ollut minulle aina terapeuttista, mutta tässä välissä olen toki hylännyt monia muitakin terapeuttisia asioita, jotta voin tehdä jotakin suorittavampaa. Eipä ole ainakaan hyvinvointi lisääntynyt.

Näin joulun alla haluankin yllättää teitä kaikkia, tehkää jotain sellaista, josta tuli ennen teille hyvä olo ja sitten unohditte sen. Älkääkä vedotko kiireeseen! Jokainen on oman onnensa seppä, sanotaan ja tavallaan tässä on perää. Astu siis tänä jouluna askel siihen suuntaan, jonne haluat oikeasti mennä sen sijaan, että astut vain jonkin askeleen.

Minä ajattelin tänään aloittaa kirjoittamalla. Ihan kaikesta, tyhjänpäiväisestäkin. Ja siitä, miltä minusta ihan oikeasti tuntuu. Kirjoittaako kukaan teistä päiväkirjaa?

P.s Soimasin ihan turhaan sitä Herlevin poikaa ja itseäni, näistä tryffeleistä todellakin tulee jotain! Kuvia huomenissa.

Tota...

2011-12-19T20:37:00.002+02:00

Suomen topsehvi väittää uusimassa Oliviassa että itsetehdyt tryffelit eivät voi mennä pieleen kun vain käyttää hyvälaatuista suklaata.

No, mitä te veikkaatte? Tuleeko tästä muka oikeasti jotain?

Aina ei mene niinkun Strömsössä. Kuvan huonolaatuisuus johtuu muuten kuvaajan hytkymisestä, on tilanteita joissa hyvänkin kameran on mahdotonta tarkentaa. En ole ihan vielä varma, johtuuko se hytkyminen naurusta vai tulevasta itkukohtauksesta.

Ruokaa!

2011-12-18T13:53:00.002+02:00

Ei ole mitään järkevää asiaa, mutta ajattelin vinkata kahdesta ruokablogista jotka ovat tänään ilahduttaneet minua olemassaolollaan.

365 days of breakfast

Tarjoiluehdotus

Olen nauranut jälkimmäiselle tässä sohvalla kyyneleet silmissä, oli pakko lopettaa lukeminen välillä ennekun tulee oikeasti itku. Taidan olla vähän hepulissa. Kummatkin blogit on muuten löydetty muiden blogien linkityksistä, tuon aamiasblogin kahlasin kerralla läpi kun se Janen palstalta aikanaan bongasin ja Tarjoiluehdotus löytyi tänään Alman vinkkaamana.

Tänä viikonloppuna nukuin pitkästä aikaa vähän rauhallisemmin, muistin taas että junalla matkustaminen on mukavaa kun on matkakumppani vierellä ja hotellista lähtiessäni keräsin pyyhkeet kasaan, jätin sängyn petaamatta ja tipin pöydälle. Ihan siksi, että tiedän kuinka paljon niillä pienillä asioilla on merkitystä.

Lokoisaa viimeistä adventtia! Tehkää huomenna hyvää aamupalaa (en tiedä miten mikään päivä voisi alkaa enää huonosti jos tekisin joka päivä yhtä hyvää aamiaista kuin Camilla).

Olet kaunis, olet rohkea....

2011-12-15T19:13:00.000+02:00

Minä pidän mielikuvista, siitä millaisia tunteita asiat herättävät. Varsinkin vaatteiden osalta kiinnitän paljon huomiota siihen, miltä minusta tuntuu se päälläni. Materiaalin ja istuvuuden lisäksi tärkeää on siis mielentila.

Koska olen aika pitkä, enkä kovin siro, tunnen itseni harvoin keijukaisprinsessaksi tai hienoksi naiseksi. Molempia haluaisin silloin tällöin olla.

Uudet kengät saavat minut tuntemaan itseni sieväksi. Siinäpä olotila, jota ei kovin usein ole esiintynyt. Ei liian paljon korkoa, eikä liian vähän. Olen hieman pidempi, mutten aivan täysin bambi heikoilla jäillä. Tunnen olevani hieno, mutten liian hieno.

Vaatekaapissa pitäisi oikeastaan olla vain turvavaatteita, sellaisia asioita jotka saavat sinut tuntemaan itsesi kauniiksi. Ja rohkeaksi. Onko teillä sellaisia?

Kalanruotoa ja tetristä

2011-12-14T18:56:00.001+02:00

Edelliseen makuuhuoneprojektiin liittyen hankin säilytystilaa myös kankaisessa muodossa. Tykkäsin kuvioista ihan hurjasti ja samalla sain huoneeseen helposti vähän väriä. Kaupanteko sujui rennon letkeäsi sähköpostilla, voin suositella.

Tajusin tänään, että jouluun on sitten reilu viikko. Olen taas keskittynyt täysin epäolennaisesti oman napani pyörittelyyn, enkä ole suonut riittävästi ajatuksia tulevaisuuteen. Osa lahjoista on onneksi jo hankittu, viikonloppuna on luvassa täsmäisku Helsinkiin niin ehkä tämä tästä.

Huomaan olevani kyllä loman tarpeessa. Vaikka muuta väitä niin olen aika turvallisuushakuinen tyyppi ja stressaannun kun asiat eivät ole selvillä just nyt.

Ihana joulu, tule vain! Aion ottaa ihan rauhassa ja pitkästä aikaa päästään myös kotikaupunkia katsomaan. Tykkään joulussa melkein ihan kaikesta. Nykyään ainoa mutka matkassa on se missä sitä vietetään, mutta sehän on pientä. On onnekasta olla tilanteessa, jossa moni paikka kutsuu :)

Hyvää joulua kotiin

2011-12-13T18:57:00.002+02:00

Olin päättänyt laittaa makuuhuonetta jouluksi uuteen uskoon, vähän niinkuin joululahjana meille. Viime viikolla kun asustelin yksin, niin oli aikaa toteuttaa kaikenlaista. Muun muassa kaksi reissua Ikeaan, ensimmäisellä kerralla jätin ostamani verhot sinne ja toisella kerralla hajosi kuskin autosta perävalo. Ihan nappireissuja siis :) (jälleen)

Tuo pikkuinen puunvärinen kökköpöytä lähtee pois tuolta välistä...

Lopputuloksena kuitenkin makuuhuoneeseemme kaivattua säilytystilaa Vallvik-lipaston muodossa ja mieskin ehti kotiin juuri sopivasti kokoamaan. On se vaan söpö. Lipasto siis, tai oikeastaan molemmat. Lipaston päälle saan jouluna tuotua kotikotoa vanhan peilini ja se näyttää varmasti vitriinirasioiden kanssa kivalta. En malta odottaa että pääsen kunnolla järjestelemään.

Myös matto on uusi ja lisäksi hankin ikivanhaan hyllyyn vähän säilytyskoreja. Tätä se on pienessä asunnossa. Kaikki säilytystila on maksimoitava. Korit auttavat myös siivousurakkaa. Meillä sisustetaan siis ensi sijaisesti käytännöllisyysnäkökulmasta.

Blogi palautunee normaaliin rytmiinsä... kamerakin tuli ehjänä kotiin.

Palaan pian

2011-12-09T21:07:00.001+02:00

Turussa oli puun koloissa jonkun koti.

Näistä inspiroituneena sisustan, tai ainakin haaveilen ja luen Glorian kotia, jonka ensimmäinen numero tupsahti luukusta tänään. Olen asunut koko viikon yksin täällä (omituista) mutta onneksi ensi viikolla asiat palaavat päiväjärjestykseen, kaikin puolin.

Kiitos edelliseen tulleista kannustusviesteistä, niitä tarvitaan! Nyt toivottelen hyvää viikonloppua, itselläni huominen sujuu poikkeuksellisesti töissä. Nukkumaan puhtaisiin lakanoihin, parasta perjantaissa <3

Urpo kuntosalilla osa 7- väliluovutus

2011-12-07T21:38:00.001+02:00

Apua, nyt se on tapahtunut.

Kävin viime viikolla salilla kai kerran, tällä viikolla en ole käynyt kertaakaan. Katselin joulunajan aukioloja ja masennuin, tuntitarjonta vain pienenee entisestään. Mikä järki siinäkin on?? Jouluna sitä ei tunnetusti ainakaan itsestään hoikistu.

Miten täältä noustaan hä? Muutenkin tuntuu, että vuorokaudesta loppuu tunnit. Moni asia elämässäni on niin sanotusti työn alla, eikä vähäisimpänä työsuhteen jatko joka vaikuttaa lähes tulkoon kaikkiin tuleviin päätöksiin. Mistä te saatte motivaatiota? Juuri nyt ainoa mitä haluan tehdä on olla tässä sohvalla ja muutenkin tehdä kotiasioita.

Kuva

Onko ok luovuttaa välillä vai onko se vain itsensä huijausta? Kuinka pitkälle itseään pitää pakottaa vai voiko tehdä vain sitä mikä tuntuu hyvältä?

Väliluovuttaja kuittaa ja avaa suklaalevyn. Sen olisin kyllä tehnyt vaikka olisin käynyt jumpallakin.

Ihana aamu

2011-12-06T12:23:00.001+02:00

Ensilumi! Voi kuinka onnellinen olenkaan. Valoa! Tekisi mieli kirmata ulos sound of musicia hoilaten.

Olen muutenkin hempeällä tuulella ja suunnittelen mielessän joululahjoja sekä makuuhuoneen muodonmuutosta ja sitä, kenet saan ~~kiristettyä~~ lahjottua kuskiksi. Ainoa asia joka himmentää tätä aamuista riemuani on kameran puuttuminen ja eilisestä illasta johtuva pieni päänsärky.

Tämän kamera-asian takia täällä saattaa tällä viikolla olla hieman hidas tahti uusien juttujen suhteen, otan kuitenkin kuvani miuluiten itse. Tänään lainaan kuitenkin muilta, kiitos vain isä. Tekijänoikeusmaksut voidaan neuvotella (olen löytänyt ohjeen baileystryffeleihin).

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Aiotteko katsoa Linnanjuhlat? Itse linnoittaudun tähän sohvalle varmaankin koko loppupäiväksi, kunhan pääsen ensin vähän ulos ja ruuan hakuun.

Viikonloppuna Turussa

2011-12-04T18:39:00.001+02:00

Joskus on ihan hyvä jättää kone kotiin ja viettää viikonloppua ilman että edes huomaa koko asiaa. Turussa oli komea joulukuusi ja aurinkokin paistoi. Kävin Sisustuksen koodissa ostoksilla, tosin ratkaisun hetkillä aloin epäröimään. Onneksi postittavat...

Lisäksi tutustuimme Logomoon (näyttelyt olivat vähän pettymyksiä, mutta paikka hieno), ravintola Rantakerttuun ja kävimme haahuilemassa joulumarkkinoilla. Ostin sieltä eräälle pikkuprinssille joululahjan.

Tänään en enää ollut paikalla niin pitkään, että olisin ehtinyt VPK-talon joulumyyjäisiin, enkä jaksanut sitten Tampereen Designtorillekaan. Kävin äsken ostamasa ison pussin mandariineja ja siinäpä se päivän touhukas osuus sitten olikin.

Tarkoituksena oli siis vain ilmoittaa, että hengissä ollaan. Kamerani karkasi viikoksi Egyptiin, joten mennään viikko näillä turkukuvilla sit. Haha. Jee.

Appelsiiniaurinkoa

2011-12-01T18:54:00.001+02:00

Pimeys vie voimia sen verran, että herääminen on ollut viime aikoina vaikeaa. Olen aamuihminen ja siksi on omituista nukkua viikonloppuisin kellon ympäri ohi kirpsakan aamun, niiden tuntien kun kaupungilla ei vielä liiku ketään (olen tarkistanut ikkunasta).

Uusi kasvovoide tekee aamusta helpompaa. Sen sitrustuoksu herättää minut ja ihoni. Aamu kannattaa aina aloittaa jollain hyväntuoksuisella. Olen tykännyt tästä ihan huippupaljon, purkki on vähän kuin taskukokoinen appelsiiniaurinkoni.

Meillä on ihan huippuviikonloppu tulossa ja huomenna on vielä lyhyt työpäiväkin. Toivottavasti ehdin tänne huomenna tai lauantaina!

Vielä taitaa olla muutama minuutti aikaa tuolle äänestykselle. Nyt painelen iltapitsalle, lintsaan salilta.

Joulumysteerio

2011-11-28T19:12:00.001+02:00

Mikäli kaipaat joulukalenteria kirjan muodossa, niin tässä olisi vinkki. Jostein Gaarderin joulumysteerio on ihastuttava, joulumieltä herättävä ja täynnä historiallisia viitteitä. Jokaiselle päivälle jouluun asti on oma lukunsa. Kristillisiä viitteitä lötyy, mutta ei tarvitse kuulua mihinkään kirkkoon pitäkseen tästä.

Elisabeth karkaa joulun alla äidiltään tavaratalossa ja lähtee juoksemaan pienen lampaan perässä kohti suurta seikkailua. Matkallaan Elisabeth juoksee samalla ajassa taaksepäin. Tämä riittäköön juonen pohjustukseksi...

Kirja toimi silloin kun olin pieni, voisin kuvitella että te äidit ja isät voisitte tykätä lukea tätä (vähän vanhemmille) lapsillenne. Älkääkä välittäkö välillä hieman turhankin syvällisestä paatoksesta, joita tietäjät väistämättä kirjaan tuovat, vaan jatkakaa seikkailussa eteenpäin.

Edelleen yritän joka joulu selvitä loppuun asti, mutta viime vuonna jäin puoliväliin. Hyvissä kirjoissa kuitenkin parasta on se, että tarinaa voi jatkaa mistä kohdasta vain silloin kun sen osaa lähes ulkoa. Gaarderin Pasianssimysteerio oli nuorena yksi lempikirjoistani, ehkä kohta olisi aika tarttua myös siihen uudelleen.

Valkosipuliperunoita

2011-11-27T15:30:00.001+02:00

Tämä ruoka olisi sopinut hyvin osaksi köyhä kokki-sarjaakin. Meillä on tänään vanhan kunnon ajan sunnuntaipäivällinen, kalaa ja perunaa. Tarvitset

perunoita

valkosipulia

suolaa

pippuria

1 prk ruokakermaa

juustoraastetta

Kuori ja viipaloi perunat, pilko valkosipuli mahdollisimman hienoksi. Lado perunat vuokaan (pohjalle kannattaa laittaa tilkka öljyä) kerroksittain ja mausta jokainen kerros suolalla ja pippurilla. Ja tietenkään ei kannata unohtaa sitä valkosipulia. Kaada ruokakerma tasaisesti vuokaan, ripottele päälle juustoraastetta.

Paista 225 asteessa, noin.30-40 minuuttia. Paistoaika riippuu paljon käyttämästäsi vuoasta ja ruuan määrästä, joten kokeile välillä haarukalla onko kypsää.

Perunaa parjataan nykyään aika paljon, mutta oma mielipiteeni on että itse tehdyt valkosipuliperunat kiilaavat tervellisyydessä ohi esimerkiksi valmisjauheesta tehtävän proteiinipirtelön. Ja miksi pilkkoa itse kun sekoituksen voi ostaa valmiina pussista? Ruoka maistuu mielestäni paremmalta, kun sen eteen joutuu näkemään vähän vaivaa. Oma kotini tuntuu enemmän kodilta silloin kun kokkaan ja sotken keittiössä. Täällä tuoksuu aika hyvältä. Lisäksi uskon, että jokaisin pitäisi osata pilkkoa ne perunat itse <3

En ole pitkään aikaan kirjoitellutkaan mitään ruokajuttuja, unohdin kategorian tuolta kyselystäkin. No, ehkä jatkossa taas.

Urpo kuntosalilla osa 6- pilates: sähän olet kyllä vähän vinossa...

2011-11-24T20:28:00.001+02:00

Eniten ryhmäliikkunnasta latasin ennakko-odotuksia pilatekseen, sillä se oli tavallaan jo tuttua. Tässä on kahvakuulan lisäksi ainoa tunti, mistä tykkään todella <3

Pilateksessa keskitytään syviin lihaksiin, hengitystekniikkaan ja hyvään oloon. Tunnit ovat hyvinkin erilaisia, ohjaajasta riippuen. Toiset ovat fyysisesti rankempia ja toiset keskittyvät enemmän siihen hyvän mielen ja olon saavuttamiseen sekä rentoutumiseen. Omallakin salillani eri vetäjien tunnit ovat ihan eri tyyppisiä.

Kuva

Jos vain voisin, niin aloittaisin mieluusti päiväni useammin pilateksella. Tanssitaustalla sopeudun tälle tunnille ehkä parhaiten, koska harjoituksissa kiinnitetään paljon huomiota vartalon hallintaan ja liikkuminen tällä tapaa tuntuu luonnolliselta. Ohjaaja kehotti minua monesti pienentämään liikkeitäni: älä väännä väkisin, ennemmin se laatu kuntoon. Tunnilla paljastui lisäksi lopullisesti liikkumattomuuteni aiheuttama rapistuminen. Kroppani ei ole ehkä alun alkaenkaan se sopusuhtaisin, mutta tukevien lihasten vaihduttua tukevahkoon makkaraan on tilanne pahentunut ratkaisevasti. Pilates ohjaajan sanoin: olen vähän vinossa. Tunti oli siis hyvä realitytsekki- tarvitsen tätä todella.

Pitäisi aina muistaa kun rämpii siellä vesisateessa kohti salia, että itselleenhän tätä tekee. Terveys on varmasti yksi arvokkaimmista asioista, itsestään kannattaisi pitää mahdollisimman hyvää huolta.

Jännä muuten, että joogasta en sitten tykkää yhtään. Voisi kuvitella, että lajit olisivat jotenkin samantyylisiä, mutta pilates vain sopii itselleni paremmin. Jooga sattuu :) Onko muita pilateksen ystäviä? Mikä on teidän lempparilajinne?

The Hat

2011-11-24T19:05:00.001+02:00

Lähdin tänään töihin hattu päässä. Ennen kuin astuin ovesta ulos käytiin seuraava keskustelu:

"Näytät vähän sellaiselta brittielokuvien...öö... sisäköltä. Tai palvelijalta."

"Ai, höh. Tähtäsin enemmän siihen agenttiin."

"No voi se olla agenttikin. Mutta enemmän kyllä sisäkkö."

"Heippa."

Hattu on ostettu silloin, kun Justin Timberlake teki ensimmäisen soololevyn ja hattuja tuli taas kauppoihin. Se muistuttaa minua ajoista, jolloin Reebokin prinsessat olivat siisteimmät kengät maailmassa ja Jyväskylässä pystyi tapaamaan kaikki tuntemansa ihmiset ensimmäisenä kevätpäivänä JK:n portailla. Kuva on tältä syksyltä yksistä juhlista, joissa en ollut kotonani. Hattu ja vanha suosikkihuivi pelastivat senkin illaan.

En vaan näe sitä sisäkköä :) Mutta ehkä sen kietastavan mustan takin kanssa sitten..

P.S Tein teille aikani kuluksi pienen kyselyn tuonne sivupalkkiin, klikkailkaahan...

Mitä tapahtuu tekonahkalaukulle pesukoneessa

2011-11-22T20:55:00.001+02:00

Eilisen kokeen perusteella ei juuri mitään. Tai että, kyllä se puhdistuu.

Vanha valkoinen Friis&Companyn laukku oli ottanut itseensä hieman elämänjälkiä ja halusin kokeilla onko mitään tehtävissä kotikonstein. Työnsin sen siis pesukoneeseen 30 asteen ohjelmaan ja linkousta säädin astetetta pienemmälle.

Tuloksena puhtaampi laukku. Saumojen liimakohdat kärsivät ehkä hitusen, mutta tässä tapauksessa se oli parempi vaihtoehto kuin lähtökohta.

Valotukset on nyt tvshopmaisesti säädetty (ennen-kuvat vessan valossa, toiset makuuhuoneen valossa) näköjään "jälkeen"-tulosta suosiviksi, mutta uskokaa pois, on se parempi.

Johtoviidakkoa

2011-11-21T19:31:00.001+02:00

Maanantai on todistanut tänään kamaluutensa monessakin suhteessa. Tosin, nyt kun köllin turvallisesti sohvalla pellava-aamutakissa maailma alkaa vaikuttaa taas pyörivän radallaan.

En osannut laittaa piuhaa kiinni, niin että yksi laite olisi toiminut. Siinä oli naiselle suhteellisen paskamaisen työpäivän jälkeen tarpeeksi. Käydään läpi seuraavat vaiheet:

1. Miksi näitä piuhoja ei ole kytketty ?!?! MIKSI juuri tätä yksilöä on menty näpelöimään. Täällä kulkee ainakin 200 johtoa, eikö olisi voinut käyttää jotain muuta kuin juuri sitä jota MINÄ olisin tarvinnut.

2. En osaa puhelimessa annettujen ohjeiden jälkeenkään korjata tilannetta. Yksi johto, yksi kolo. Liian haastavaa. Tyhmä neuvoja kun ei osaa edes neuvoa oikein.

3. Olen idiootti ja huono ihminen. En osaa tehdä mitään. Pillitän yksinäni, koska ilman apua en saa edes yhtä johtoa seinään. Miten voin oikein selvitä tässä elämässä.

Jep. Minähän en ole ylidramaattinen.

Tein salaattia johon tuli halloumijuustoa ja cantaloupemelonia, selaan Oliviaa ja odottelen että Huippumalli haussa (finaali) alkaa, vaikken ole katsonut yhtään jaksoa aikaisemmin. Uusi kasvovoide tuoksuu hyvältä ja käynnissä on myös empiirinen tutkimus "mitä tapahtuu kun laittaa tekonahkalaukun pesukoneeseen".

Kuvissa päivän lempparit: villakngastakki (suojaa kylmältä), nahkalaukku (sävy suojaa täydelliseltä harmaudelta) ja Body Shopin c-vitamiini (suojaa elämältä).

Viikonloppu

2011-11-20T14:01:00.001+02:00

Ajelin junalla. Olin Jyväskylässä melkein 24 tuntia. Tapasin pikkuisen pojan, viikon vanhan. Ja onnelliset vanhemmat. Katsoin terminaattorista osan, mutta luovutin kesken. Unohdin ottaa siskon entisöimästä tuolista kuvat kun olisi ollut tilaisuus. Kävin kotona rapsuttamassa koiraa ja syömässä sipulipiirakkaa.

Palasin Tampereelle, söin Jack the roosterissa, kävin ravintolapäivänä Dream Hostellissa mojitolla ja katsastin Tampereen Fat Lady yökerhon.

Kahdelta yöllä oli kaksi astetta pakkasta ja olin aika onnellinen kun pääsin omien lakanoiden väliin.

Tänään olen ihastellut auringon paistetta, reklamoinut ja päättänyt lopullisesti unohtaa erään nettikaupan, käynyt ostamassa huulipunan ja alusvaatteita. Voi kun olisin jaksanut kuvata tänään. Ja aina nuo samat kengät kuvissa... joululahjatoiveissa lahjakortti kenkäkauppaan.

Ei oo helppoa

2011-11-17T18:06:00.001+02:00

Blogit ovat aika paljon tapetilla nykyään. Hirveämmin en jaksa asiaan puuttua, mennään tällä omalla tyylillä niin kauan kuin kiinnostusta riittää.

Ei se ole helppoa kuulkaa, mutta ei pidä ottaa liian vakavasti.

Lukekaa täältä.

Ai että nauroin tuolle vessapaperijutulle, toivottavasti saan pian vessasponssin :D Siinäpä olisi arkirealismia kerrakseen. Multa kumminkin löytyy jo pupukuvat (tsek!) ja varmaan olen joskus kuvannut eväsbanaaninkin monesta kulmasta... kohti menestystä!

Vakavasti puhuttuna, mielestäni blogimaailmassa parasta on sen monipuolisuus. Lukija voi vapaasti etsiä itseään kiinnostavat jutut vaikka ihan mielentilan mukaan. Omista suosikeistani löytyy hyvinkin erilaisia tapauksia ja lukijoidenkin blogeista ja linkityksistä olen löytänyt kivoja uusia tuttavuuksia. Kiitos niistä!

Nukkapallero

2011-11-16T16:44:00.001+02:00

Ostin tänä syksynä Promodista harmaan neuleen. Vastoin kaikkia periaatteitani neuleessa on aika paljon tekokuituja, mutta se oli niin söpö että hellyin. Tässä sitä taas opitaan.

Kuva hihasta minuutti teippiharjauksen jälkeen

Neuleessa on angoraa, joten osasin odottaa että siitä irtoaa myös vähän nukkaa käytössä. En kuitenkaan arvannut ettei neuleen kanssa voi elää. Nukkaa lähtee niin paljon, että olen esimerkiksi tänään töissä niiskuttanut koko päivän. Tuntuu että sitä on silmissä ja korvissa (jopa ehkä aivoissa) asti. Alla oleva musta trikoopaita oli kauttaaltaan harmaa, vaikka aamulla siistin sen teippiharjalla.

Olen pessyt paidan kerran, ohjeen mukaan. Pesun jäljiltä kone näytti siltä kuin siellä olisi pesty pussillinen puuvillavanua. Tunnin puhdistusoperaation jälkeenkin seuraava koneellinen pyykkiä oli harmahtavaa pölyä täynnä.

Rusetit on niin söpöt... sääli... :(

Auttakaa, mitä tälle voi tehdä?! Kävin Promodin liikkeessäkin, siellä tyttö ei osannut sanoa mitään. Tykkään paidasta kovasti, mutta ei tämä käyttökelpoinen kyllä ole. Luulen, että jos paitaa esimerkiksi harjaisi, niin nukkaa irtoaisi niin kauan kunnes tilalla oli pelkkä reikä. Kaikki hyvät neuvot otetaan vastaan.

Minulla on muutenkin vaikeuksia näyttää huolitellulta, tänään sain sitten nimen nukkapallero. Kiva.

Ohjeita jonottamiseen

2011-11-15T19:30:00.001+02:00

Jonottaminen on lähes aina vapaaehtoista, jonosta voi lähteä pois
Jos ei aio lähteä jonosta pois, niin siinä on ihan turha puhista. Ei se sillä puhinalla lyhyne
Ihan turha on myös vihjailla puoliääneen (mutta kuitenkin niin kovaa että koko jono joutuu kuuntelemaan) siitä, miten hidasta asiakaspalvelu on nykyään
Ihmisten haukkuminen kun ei ole tainnut koskaan motivoida heitä parempiin suorituksiin (kyllä se tyyppi siellä tekee parhaansa)
Jonossa voi etsiä (odotellessaan!) valmiiksi esille plussa/ääsbonus/klubikortin tai kupongin, jos sellaista aikoo käyttää. Ettei sitten kaiken puhinan jälkeen tarvitse kaivaa sitä laukun vuoreen piilotetusta numeroyhdistelmällä ja salasanalla aukeavasta piilotaskusta
Jos on ruokajonossa, niin voi myös miettiä siinä jonotusajalla sitä tilaustaan. Ettei päädytä kaverin kanssa siihen tiskille sitten isoina kysymysmerkkeinä "mitä sä otat"

Kuva

Vaihdetaanko fonttia? Mitä olette mieltä?

Ruista ranteeseen

2011-11-14T17:29:00.001+02:00

Vaikka leipää ei jaksa tehdä itse, niin se kannattaa ostaa tuoreena. Kauppahalli roks, Wileniuksen ruisrevitty on parasta leipää. Käykää vaikka testaamassa. Muutenkin kannattaa välillä testata marketin sijasta vaikka lähileipomoa, hinnat usein aika samoissa ja laatu sitten taas jotain ihan muuta <3

Yritän tässä motivoidan itseäni pilatekseen. On kulkaa vaikeaa. Haluaisin ajatella kuten Paavo (Väyrynen), joka totesi jossakin haastattelussa kuntoilevansa lenkillä, mutta ei kovin usein sillä "Minulla on onneksi niin hyvä kunto ettei minun tarvitse niin kauheasti rehkiä". En löydä nyt lähdettä lainaukselle, antakaa anteeksi jos ei ole ihan sanatarkka. Paavon ajatuksessa oli kuitenkin jotakin... no, ainutlaatuista logiikkaa. :)

Kahviöveri

2011-11-12T16:05:00.001+02:00

Olinkin jo autuaasti unohtanut, miten kivaa on juoda puoli pannua (pahaa pirkka-)kahvia tyhjään mahaan. Aivan helvetin huono olo. En ymmärrä miten ihmeessä olen ikinä selvinnyt kolmen vuoden opiskeluista, jolloin tuo olo oli jokapäiväinen (itseaiheutettu) ilo. Aivan kamalaa.

Nukuin kellon ympäri, ajattelin että aamukahvi virkistäisi. No, ei se ihan niin mennyt. Tämän päivän saldo on ruokakauppareisuu ja lakanoiden vaihto + koneellinen puhdasta pyykiä. Touhukasta :)

Kahviöveriä helpotti onneksi ruisleipä ja uusi sitruunatee. Nyt suunnittelen vähän jo joulukuuta ja selailen lastenvaatteita nettikaupoissa. Lähipiiri on lisääntynyt pikkuisella pojalla, joten nyt pääsen ihastelemaan sekä tyttöjen että poikien osastoja <3

Tule vain talvi, minä en pelkää

2011-11-11T20:49:00.001+02:00

Sain viikolla paketissa harmaan villaneuleen. En ole ihan varma kumpi lämmitti sydäntä enemmän, paketti vai neule.

Pidän harmaasta väristä, se on jotenkin turvallinen. Neulos on ohutta, pehmoista ja lämmintä.Tekokuitua on vain sen verran, että paita kestää pidempään. Ei niin paljon, että lämpö katoaa ja paita ritisee sähköstä pakkasella.

Tuleekohan sitä pakkasta ollenkaan? Lumi toisi maisemaan valoa. Löysin sen talvitakinkin mutama kuukausi sitten, nyt pysyisin lämpimänä vaikka tulisikin. Pahimpien päivien varalle on viime vuotinen niskatuki ja talvipötkylä kaivettu varastosta.

Neuleessa on muuten helminapit. Joululahjaksi taidan toivoa helmikorvakoruja.

Urpo kuntosalilla osa 5- pulla

2011-11-10T17:32:00.000+02:00

Jokaiselle aloittelevalle kuntoilijalle tulee varmasti niitä hetkiä kun ei vaan huvita. Minua ei huvittanut eilen, itseasiassa ei ole huvittanut koko viikolla. Keksin tältä istumalta ainakin 20 asiaa, jotka suorittaisin mielummin kuin illan zumban.

Liikunnasta pitäisi tulla iloa ja hyvää oloa, eilen se aiheutti lähinnä stressiä ja huonoa omaatuntoa. Siispä neuvoni teille kaikille onkin: joskus saa jäädä kotiin syömään pullaa. Ihan oikeasti.

Yksi repsahdus tai yhden viikonkaan repsahdus ei ole ratkaiseva, kunhan sen jälkeen on aikomusta palata ruotuun. Henkinen hyvinvointi on ainakin yhtä tärkeää kuin fyysinen, joskus mieli tarvitsee hikitreenin sijaan pullan ja kupin kuumaa kaakaota.

Luulen, että tietyllä tapaa ajattelutavan muutos ja liikkunnan harrastaminen pelkästään ulkonäkösyistä ovat johtaneet siihen, että tästäkin harrastuksesta on monelle tullut lähes pakonomaista suorittamista. Tästähän ei pitäisi olla kyse. Itseään on hyvä (varsinkin aluksi) vähän patistaa, mutta on annettava tilaa myös muunlaisille ajatuksille. Tasapaino on niin tärkeää... eilen jäin pullan kanssa kotiin. Miten te motivoitte itseänne?

Kotiruokaa

2011-11-09T20:12:00.000+02:00

Tein tänään kanakeittoa ja voipullaa. Paljon kotoisammaksi ei pääse.

Keitto on ehkä parasta ruokaa. Se lämmittää kylmällä ilmalla, mutta se on nin kevyttä että voi syödä toisenkin lautasellisen. Keitto on helppoa, se oikeastaan tekee itse itsensä.

Kotijoukot vaativat keiton lisäksi pullaa, joten töistä kotiin, keitto tulelle ja taikina nousemaan. En hirveästi tykkää syödä pullaa, mutta sen tekeminen on mukavaa. Kun olin pieni, muistan auttaneeni äitiä pullataikinan kanssa, mutta silloin äiti vaivasi aina taikinan. Ettei sormet palaisi, kun rasva oli aina kuumaa. Ja nyt osaan itse, ei ole äiti kasvatus mennyt hukkaan!

Leipominen on muuten paljon mukavampaa kuin ruuan laitto, varsinkin jos joku touhuaa seurana. Tänäänkin minua autettiin lukuisilla rutistuksilla, pullataikinan kärkkymisellä ja uuniluukun vahtaamisella. Mielestäni lähes kaikki kotiruoka on lohturuokaa, tuttua ja turvallista maailman myllerrysten keskellä.

Sitten viltin alle.

Onko teillä lemppariresptejä talven kylmyyttä vastaan?

Kaukomaan kaipuu

2011-11-07T19:52:00.000+02:00

Haaveilen pitkästä aikaa matkustamisesta jonnekin kauas. Kaipaisin ajatuksiani varten jotenkin lisää tilaa, se tuntuisi parhaiten löytyvän jostain, missä on lämpöä ja aurinkoa :)

Ensi hätään kokeilen jotakin lähes yhtä rohkeaa kuin kaukomaille karkaaminen, punaista kynsilakkaa. Pieni askel jollekin toiselle, suuri minulle, heh.

Tuikku palamaan, nakkimunakasta ja ensimmäinen ajatus jouluun. Oma kotikin on ihan mukava paikka.

Urpo kuntosalilla osa 4- trial and error

2011-11-06T14:53:00.000+02:00

Tunteja valitessa kannattaa lukea salin nettisivuilta löytyviä kuvauksia niiden sisällöistä. Jos näitä ei löydy, kannattaa KYSYÄ. Varsinkin tuntien vaikustasoissa voi olla suuria eroja, jollekin tunnille kannattaa mennä vasta ohjelman vaihtuessa uuteen.

Meidän salilla ei ole ihan justiinsa näiden infojen kanssa. Innoissani uudesta harrastuksestani (huomatkaa positiivinen asenne!) lähdin testaamaan kahvakuulatuntia. Tunti oli muistaakseni toinen jolla kävin, edellinen oli jokin muorien selkäjumppa. Salista löytyi parikymmentä miestä ja selkeästi armeijassa aikaa viettänyt ohjaaja Herra Lihas. Sain neljän kilon kuulan, se on kai pienin. Nyrkin kokoinen, suunnilleen. Muilla oli pään kokoiset kuulat.

Tiedättekö sen tunteen, kun sinua tuijotetaan ja tekee mieli hymyillä ja vilkuttaa kun ei muuta voi? Oli joutunut tietämättäni "taso 3" tunnille. Myöhemmin selvisi, että taso ykkönen on toisena päivänä, sitä ei vain lue missään. Taso kakkosta en ole vielä löytänyt. Ehhehee. Selvittely on työn alla.

En ole varmaan koskaan tärissyt niin paljon kuin tunnilta lähtiessäni. Ohjauksessa käytettiin vanhan hyvän ajan pedagokisia keinoja, eli kovaa kuria ja suoraa huutoa. Sisua löytyy tästäkin paketista, joten väänsin penkkipunnerrusta neljän kilon kuulallani kuin maailman loppuisi siihen paikkaan. Ja voi että kulkaa olin ylpeä itsestäni! Poistuin salilta pää pystyssä vaikka kävely muistutti lähinnä kolmijalkaista bambia heikoilla jäillä.

Söin illalla hyvin, otin magnesiumia ja nukuin. Silti ojentajalihakseni tulehtuivat, jonka seurauksena koko loppuviikon treeni oli käytännössä pilattu. Kannattaa siis miettiä omia rajojaan ja aloittaa vähän kevyemmin, se on pidemmällä tähtäimellä fiksua. Jos olisin tiennyt, niin olisin ehkä yrittänyt päästä sinne ykköstasolle, tai treenannut ensin pohjakunnon paremmaksi.

Tästä huolimatta kahvakuula on lempparituntini tähän mennessä, pääsin myöhemmin sinne ykköstasollekin. Tykkäsin kovasti kunnon treenikurista periaatteella "kun tänne on tultu niin tehdään sitten kunnolla". Yritys ja erehdys, opetteluahan tämä on :)

Cupcakes

2011-11-05T19:51:00.000+02:00

Lauantai on kulunut rauhallisissa merkeissä. Nukuin pitkään, niin pitkään että hämmennyin itsekin. Söin aamupalaksi kiivin, siivosin ja ajattelin lukea hieman kirjaa (Coelhon 11 minuuttia on loppusuoralla). Heräsin kahden tunnin päästä.

Taitaa siinä pimeydestä johtuvassa syysväsymyksessä taitaa ehkä olla jotain perää. Tai sitten uusi urheiluharrastukseni vie enemmän energiaa kuin luulin :) Korjaan tilannetta syömällä leivoksia, tein porkkanakakun ohjeella mutta laitoin taikinan muffinssivuokiin. Olisiko nämä nyt niitä cupcakeseja. Hyviä.

Kun on yksin kotona niin saa syödä aika monta. Ehkä tästä urheiluväsymyksestä selvitään.

Nenäpäivä!

2011-11-04T06:15:00.000+02:00

Pöljäillään yhdessä tänään jookos? Lempparini nenäpäivä koitti jälleen, jos et tiedä mistä on kyse niin kurkkaa tänne!

Ylen nenäpäivohjelma tulee illalla TV2:lta klo 19.10. Me apinan kanssa parkkeeraamme ainakin sohvalle ja yritämme tehdä edes jonkin pienen hyvän teon. Tehkää tekin <3

Se aika vuodesta

2011-11-02T16:25:00.000+02:00

Nyt elellään niitä hetkiä, kun blogiin kuvien ottaminen vaatisi suunnitelmallisuutta. Aina on liian pimeää. Esim. eilen päätin havainnollistaa teille kuntosalimatkaani seuraavaa kuntosalijuttua varten, tadaa:

On oikeastaan ihan sama mitä kuvissa on, kaikki on aika lailla harmaata mössöä kello kolmen jälkeen. Eikä tartte alkaa siellä sitten puhumaan mistään kameran käytöstä ja valotusajoista :)

Kuvattomuus ei oikein inspiroi, kun mielelläni ottaisin kaikki kuvat blogiin itse. Toivottavasti viikonloppuna olisi valoisaa.

Valoa...

2011-11-01T19:14:00.000+02:00

Tampereella on nyt valoviikot, onneksi. Kaupungin kaikki mahdolliset valot sytytetään pimeän tullen jotta täällä näkisi paremmin :) Tykkään Tampereen valoista hurjasti. Varsinkin joulun tullen ne luovat rauhoittavaa tunnelmaa.

Tänään sain postista kivan jutun ja lisäksi kiittelin suutariani mielessäni koko iltapäivän. Vetoketjun korjaus lempparikenkiin 6 €. Työn jälki moitteeton. Kyllä se hyvä suutari on kulkaa naiset paras ystävänne...

Nyt iltateetä ja leipiä. Tee sitruunalla. Tällä viikolla pääsen jo ostamaan uuden teepaketin, olen oppinut tykkämmään teehetkistäni. Vielä kun keksin, mihin saisin mahtumaan haaveilemani Marimekon teepannun...

Pientä piristystä

2011-10-31T15:57:00.000+02:00

Kirjoittelin joku aika sitten saaneeni lasinalusia lahjaksi. Kaikista yrityksistä huolimatta ei niitä tullut koskaan käytettyä alkueräistarkoitukseen ja täytyy myöntää, että olin kaavaillut jo heti alkuun jotain tämän tyylistä... maailman helpoin tee-se-itse-piristys. Tarvitset kaksipuolista teippiä ja jotakin teipattavaa :)

Sommittelin saman värisistä kuvista taulurivistön koristamaan keittiössä roikkuvaa kapustakoukkurekkiä. Mikähän sillekin on oikea sana? Joka tapauksessa olin hyvin tyytyväinen itseeni ja askartelutaitoihini.

Jos kyllästyy, niin kuvat voi aina vaihtaa tai ottaa kokonaan pois ilman seiniin jääviä reikiä. Tadaa!

Let me be

2011-10-30T11:53:00.000+02:00

En tiedä oletteko huomanneet, mutta tykkään testata uusia hiustuotteita. Meikit eivät kiinnosta läheskään yhtä paljon, kun löydän lempparin niin pysyn yleensä siinä (viime aikoina olen kyllä vähän lipsahdellut tässä). Hankala harakanpesätukkani varmistaa kuitenkin sen, ettei elämästä koskaa tule tällä(kään) saralla tasaista ja tylsää. Monesta ssuosikkishampoostani olen esimerkiksi joutunut luopumaan, koska se ei enää yhtä äkkiä toimikkaan hiuksissani ollenkaan. Viimeisimpänä esimerkkinä Tigin Fashionista, joka tekee hiuksistani nykyään vain likaisen tuntuiset :(

Luin jostakin uudesta, kotimaisesta sarjasta ja halusin heti testata. Kyseessä on Let me be-niminen sarja, joka kuuluu siis KC Professional tuotteisiin. Samalta merkiltä suosikikseni on jo aiemmin noussut Color mask, siitä kirjoittelin ainakin täällä.

Sarjasta löytyy neljä erilaista shampoota ja hoitoainetta, pohdin pitkään kosteuttavan ja rakennepaikkaavan sarjan välillä. Päädyin lopulta tuohon kosteuttavaan ja olen ollut tyytyväinen. Tuoksu on oikein raikas ja omppuinen, hiuksista tulee puhtaat ja sileät. Jopa tästä pörröstä :) Jokaisesta löytyy lisäksi hiuksiin jätettävä suihke, sitä en ole testannut.

Kivaa, että kotimaiset sarjat kehittyvät kovaa vauhtia. Tykkäsin näistä pulloista myös kovin, yksinkertaiset ja söpöt.

Edit: 26.1.2012 Shampoo toimi oikein mallikkaasti, kunnes hiuspohjani päätti että se on liian hoitava. Tuloksena jälleen likaisen oloinen lättänä tukka. Ei hyvä.

Just a perfect day

2011-10-29T11:35:00.000+03:00

Hei kuomat,

Parin päivän hiljaiselo oli tahaton, tosin eipä olisi ollut ihmeellistä asiaakaan. Aamu alkoi tänään kampaajalle, eli mahtavasti. Kävin kaupungilla hoitamassa parit asiat ja ruokakaupassa. Sokoksen ruokakauppaan on tullut myyntiin Nokian panimon ja Laitilan limonaadeja. Pullot ovat niin herttaisia, että olisi tehnyt mieli ostaa kaikki koristeiksi.

Koska Herra Hakkarainen on jo testattu (omppu on paras), niin tällä kertaan valitsin Omena ja Puolukka Poreen :) Tänä villinä lauantai iltana luvassa siis limpparimaistajaiset, tortilloja ja myöhäiseksi aamupalaksi berliininmunkki suoraan kauppahallista.

Huomenna hiusjuttuja, ainakin... kivaa päivää kaikille!

Urpo kuntosalilla osa 3- pelko ja ahdistus

2011-10-26T20:11:00.000+03:00

Käsitelläämpäs nyt sitten se kuntoilun aloittamisen toinenkin puoli, eli puhutaan muustakin kuin siitä ainaisesta ihkuti-ihkuti-liikunnasta-tulee-niin-hyvä-olo-näkökulmasta.

Tanssiaikoinani juttelin monien ihmisten kanssa, jotka sanoivat, etteivät voi aloittaa lajia koska eivät uskalla tulla tunneille. Pelottaa, ettei osaa, ettei pärjää. Kaikki muut nauravat ja olet ainoa huono ja punainen. Ihmettelin tätä silloin kovin, itselleni kun tanssisali oli kuin toinen koti. Ajattelin, että tottakai sinne uskaltaa kuka tahansa tulla, siinähän se idea on että opetellaan. Eikai kukaan mene tunneille, jos osaa valmiiksi jo kaiken. Eikä kukaan katso pahasti. Ja kaikillehan siellä kuuluu tulla kuuma.

Nyt ymmärrän.

Huomaan jännittäväni uusia jumppatunteja ja tunnen itseni pöljäksi, kun en osaa laskea steppilautaa oikealle korkeudelle tai tiedä, mitä milläkin välineellä tehdään. Minusta tuntuu, että kaikki muut ovat käyneet tunneilla jo vuosia ja että kaikkia vain ärsyttää kun kyselen.

Olen idiootti. Kyse on steppilaudasta ja painoista. LAUDASTA :D Voiko sen yksinkertaisempaa ollakaan? Kuntosalin asiakkaana maksat myös siitä, että henkilökunta neuvoo, sitä vartenhan he siellä töissä ovat. Varmasti jokainen kuntoilija muistaa vielä oman aloituksensa ja vaikka ei muistaisikaan niin mitä sitten? Liikunnan pitäisi olla minua itseäni varten. Seuraavalla tunnilla katson peilistä vain omaa (tomaatin väristä) kuvaani. Ja jos kuuden kuukauden päästä näin eksyneen aloittelijan, niin opastan hänelle kuinka se steppilauta lasketaan.

Muita jännittäjiä? Ja oletteko huomenneet jo Nelliinan uuden liikuntablogin?

oo-o-o, the sweetest thing

2011-10-24T17:36:00.000+03:00

Sateinen, harmaa päivä, suuunnistamme kartan avulla Helsingissä. Astumme Lumin myymälään ja käydään seuraava keskustelu:

Voi ei kato miten söpö.

Mitä ihmettä tuonne voi laittaa?

Kuorossa: "yhden kolikon".

Myyjä neuvoo, että voi sinne laittaa korunkin. Jos vaikka matkustaa.

Mehän matkustellaan.

Oli pakko ottaa se vaaleanpunainen, sillä näin sen ensiksi.

Kotona

2011-10-23T16:32:00.000+03:00

Harmaata on, ulkona on sumua ja kylmä. Keräilen juuri itseäni ruokakauppaan, ilta-ateria ei valmista itse itseään.

Viikonloppu oli ihana, hyvää ruokaa ja seuraa sekä muutama kiva ostoskin. Niiskuneidillä on muuten tyyli hallussa <3 Tämä menköön vaatekaapin oveen muistuttamaan, ettei pukeutumista aina tarvitse ottaa niin vakavasti.

Urpo kuntosalilla osa 2- salin valinta

2011-10-19T15:25:00.000+03:00

Salia valitessa kannattaa tarkkaa miettiä, mitä vaatimuksia sille haluaa asettaa ja minkä verran rahaa on valmis käyttämään kuussa. Kuntosaleja on paaaljon ja monet markkinoivat tehokkaasti. Kannattaa pohtia valintaa rauhassa kotona ja vaikka listata itselle tärkeitä asioita ja verrata niitä salin tarjontaan.

Oma mielipiteeni on, että salille mennään liikkumaan. Näin ollen oma valintani perustui pitkälti tuntitarjontaan ja siihen, että ko. paikasta löytyy kaikki haluamani välineet liikunnan suorittamiseen. Eli siis suomeksi se sali ja sellaisia jumppatunteja, jotka sopivat minulle ajallisesti ja sisällöllisesti. En niin perusta solariumeista tai siitä, voiko salilla laitta samalla rakennekynnet :) Liioittelen, mutta ymmärtänette pointin. Liikunnan ulkopuoliset palvelut ovat toki plussa, mutta eivät olleet ratkaisevassa asemassa kun valintaani tein.

Itse treenailen keskustassa, vähän ehkä trendeistä pudonneella ihankivalla pikkusalilla. Porukkaa käy laidasta laitaan, tulee sellainen tunne että on helppo sulautua joukkoon. Kaikki eivät näytä salihousuissaa ja Davidin jumppatrikoissaan täydellisiltä fitme-lehden kansikuvilta. Se on ihan mukavaa. Valintaani vaikutti myös paljon kuukausikortin hinta, sekä se, että salillani ei tarvinnut maksaa liittymismaksua tai sitoutua vuoden sopimukseen.

Tunneista kirjoittelen myöhemmin. Salilta löytyy myös se solarium, mutta en uskalla testata sitä. Koen pientä ahtaan paikan kammoa jo ajatuksesta. Sen sijaan salini tarjoamaa hierontaa ajattelin testailla, hinnat ovat asiakkaille kohtuulliset ja olen tällä hetkellä todella jumissa. Jumistani johtuen olen myös entistä enemmän vinossa. Pilates ohjaaja oli aika järkyttynyt. Siitäkin myöhemmin lisää :)

Millä perusteella te olette valinneet/valitsisitte kuntosalinne? Vaikka pääasia onkin tarjonnassa, niin minun on pakko myöntää että toivoisin salini olevan hieman viihtyisämpi. Visuaalisuuskin kun on osa liikuntakokemusta?

Helsinkivinkkejä ja muuta mutinaa

2011-10-18T19:13:00.000+03:00

Koska tämä blogin pitäisi tuottaa hyvää mieltä, oli eilinen maanantai täysin poisluettu kirjoituspäivä. Tänään iloa ovat tuottaneet pikkuinen kummityttö, uusi Trendi sekä tulevan viikonlopun suunnittelu. Kummityttö oli oppinut viuhtomaan, pönkäämään, nauramaan ja kiljumaan (lujaa). Siinä on kuulkaas monta asiaa niin pienelle.

Lähden viikonlopuksi Helsinkiin. Jos jollain on Helsinkivinkkejä taskussa niin nyt on aika ilmaista itseään. Menemme ainakin testaamaan ne macaronet sinne Janen mainitsemaan Chjokoon. Hyvistä ravintoloista kuulisin mielelläni. On se hauskaa miten turisti voi oman kotimaansa pääkaupungissa olla :)

Kuntosalijuttuja huomenissa, teksti ois vaan kuvat puuttuu. Olen tänään keskittynyt lukemiseen, eniten kolisivat tänään Chisun sanat:

Hei kohtalo/ oon iso tyttö jo/ ja mä päätän sen/ kenen oon tai en

Chisu on aika ihana.

Palmikkotyyny

2011-10-16T18:13:00.000+03:00

Askellan hyvin hitaasti "parveke talvipuutarhaksi"-polulla. Eilen sain kuitenkin vihdoin pääteltyä (vähästä voi jäädä projekti roikkumaan) ensimmäisen talvielementin, nimittäin palmikkotyynyn.

Minulla oli pyörinyt nurkissa jo pitkään yksin ylimääräinen 40 x 40 sisustustyyny ilman päällistä, joten päätin hyödyntää sen ja ylijääneen Eskimo-langan samassa projektissa. Ihastelin joskus perhetutuillamme (terkkuja!) heidän palmikkotyynyjään ja valkoinen villa sopii sitäpaitsi talviteemaan erinomaisesti.

Tyynyliina on maailman helpoin toteuttaa, tein 80 silmukkaa 7,5 pöyröpuikolle ja neuloin työtä suljettuna. 40 silmukan takaosa on sileää neuletta (pelkkää oikeaa), edessä kulkee kaksi palmikkoa ja väli on tehty nurjaa silmukkaa. Tyynyliinan voisi toki tehdä myös kahdesta palasta, mutta itse neulon suljettua työtä paljon nopeammin kuin tasoa. Ompelin lopuksi putkilon molemmat päät kiinni perinteisellä pykäpistolla (?). On vähän tuo ala-aste termistö hukassa :) Tyyny jää siis liinan sisään, mutta hätätapaksessa sauma on helppo ratkoa auki.

Haluan myös muihin tyynyihin vaaleammat kuosit, mutta en kaikkiin samaa neulottua pintaa. Toki tyynyihin saisi neulomallakin erilaisia versioita, lettejä ja "tekstuureja" (hieno sana!), mielikuvitushan tässä vain rajoittaa. Pohdinnassa nyt kuitenkin luonnonvalkoinen kanvaasikangas ja puiset nappikoristeet.

e.l.f cosmetics- tilaaminen

2011-10-15T11:29:00.000+03:00

Lupaamani pientä raportointia tilaamisesta luvassa. Tein siis siskon pyynnöstä hänelle tilauksen e.l.f UK:sta, pikkuisella ei vielä mitään omia maksukaveritilejä tai muuta ole :) No, myönnettäköön että oli ihan kiva tekosyy päästä itsekin testaamaan monisssa blogeissakin esillä ollutta (erittäin edullista) kosmetiikkaa.

Tein tilauksen vähän periaatteella "tota olisi ihan kiva testata". Hinnat pyörivät siinä 1,5-6 punnan kieppeillä, eli näillä hinnoilla uskalsin lähteä vähän testaamaankin. Valikoima on laaja ja elfiltä löytyy myös mineraalimeikkejä. Meikkien värisävyistä ei saa kyllä juuri mitään kuvaa, eli aika arpomiseksi menisi varmaan jos jokin tietty sävy olisi hakusessa. Meidänkin tilauksessa varsinkin kynsilakkasävyt olivat aikamoisia ylläreitä. Toisaalta taas, rahallinen menetys ei ole ihan valtava jos menee vikaan.

Itselleni tilasin voidemaisen luomiväriduon, kynsilakan, ruskean rajauskynän ja mineraalihuulipunan (sävy natural nymph). Luomivärisävyt ovat luonnossakin tosi kivat, rajauskynäkin on ihan jees. Kynsilakka on TODELLA pinkki, väri sävy on hyvin lähellä sitä yliviivaustussin pinkkiä. Lakkasin eilen varpaankynnet ja nyt näen vain shokkipinkkiä joka kerta kun katson alas :)

Itse verkkokauppa on ihan helppokäyttöinen, jos olet joskus shopannut netissä niin selviät tästäkin. Maksoin paypalilla, toimitusvahvistus tuli seuraavana päivänä (maanantai) ja paketti oli postissa heti perjantaina. Kaikki tuotteet olivat ehjiä ja pakkausten lievää roskatöhkää lukuunottamatta muutenkin kunnossa.

Kaiken kaikkiaan siis ihan positiivinen kokemus. Laadusta en osaa ihmeempiä vielä tässä vaiheessa sanoa, ehkä sitten myöhemmin. Pakko vielä mainita, että olen päässäni kääntänyt tuon nimen "tonttukosmetiikkaa", mutta se tulee siis sanoista eyes,lips,face :D

Urpo kuntosalilla osa 1- miksi

2011-10-12T20:41:00.000+03:00

Kotijoukot ehdottivat sarjan nimeksi "kinkku kuntoilee", mutta mennään tällä. Muistakaa, että tärkeintä uuden harrastuksen aloittamisessa on läheisten tuki ja kannustus:)

Eli lupailin vähän kirjoittaa uudesta kuntosaliharrastuksestani näin aloittelijan näkökulmasta. En ole koskaan elämässäni käynyt kuntosalilla saati nostellut painoja. Ryhmäliikuntakaan ei ole oikein innostanut, puoli vuotta kävin muorijumpassa väkipakolla mutta siihen se sitten jäikin. Jotkut vanhemmat lukijat varmaan muistavatkin kuinka silloin painiskelin asian kanssa.

Miksi sitten nyt yritän?

Istumatyö on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua, varsinkin jos ei liiku. Tunnen päivittäin lihasteni surkastuvan ja verenkierron hidastuvan. Olen koko ajan jumissa ja voimaton ja voin pahoin. Vartaloni tuntuu vieraalta ja kaiken kaikkiaan on löysä olo. Tanssin tuoma henkinen ja fyysinen hyvä olo on tiessään. Koska tanssitunneille en ole vielä valmis palaamaan, niin tällä mennään nyt toistaiseksi. Olen tyyppiä, jonka pitää päästä kotoa tehdäkseen jotakin.

Jatkossa kirjoittelen siis harrastuksen etenemisestä, ylä- ja alamäistä. Varmasti tulee monta kertaa kun haluaisin vain luovuttaa. Jos siellä on muitakin liikkujia, niin tsempataanhan toisiamme. Terveenä pysyminen on tärkeä asia <3

Lisään blogiin uuden tunnuksen "liikkuu liikkuu", josta jatkossa löytyy kaikki liikunta-aiheinen höpinä. Raivaan täältä myös vähän vanhoja juttuja pois. Vuodessa tämäkin tekele alkaa kehittyä oman näköisekseen :) Jos teillä on tähän liikuntajuttuun liittyen jotain toiveita tai kysymyksiä, niin antaa paukkua. Yritän pitää näissä sellaisen muutama kerta viikkoon-linjan, niin tulee muitakin juttuja välissä.

Urban Shit

2011-10-11T20:19:00.000+03:00

Kävin läpi Riikan reissun kuvia.

Haha. The greatest moment.

Tänään olen aloittanut kunniakkaan urani pelkojen ja ennakkoluulojen voittamisen saralla ja liittynyt kuntosalille. Kiinnostaako kuntosaliharrastuksen aloittaminen untamon näkökulmasta? Voisin välillä kirjoittaa vähän urheilustakin?

P.s Onko tuolla muffinsilla pyssyt?

Leppoisan sunnuntain merkki

2011-10-09T18:47:00.000+03:00

Leppoisan päivän tunnistaa siitä, kun toinen pudottaa aamulla sohvalta kaukosäätimen suoraan pystyyn appelsiinimehulasiin eikä kumpikaan jaksa hermostua. Tunturi pesuun vain ja takaisin Avaran luonnon pariin. Mattoa tulee ainakin pestyä kun se on valkoinen.

Olen nauttinut viikonlopusta ihan täysillä, kotona on kivaa. Olen lukenut Donna Leonin sympaattisen Brunetin seikkailuja ja selannut läpi teidän blogivinkkejänne. Laittakaahan lisää! Samalla voitte löytää toisetenne vinkeistä uusia tuttavuuksia.

Lisäksi, macarone-leivokset ovat ihan syötävän suloisia, mutta en todellakaan ymmärrä miksi siitä muuten vaahdotaan. Maku ei vakuuttanut ainakaan näissä Stockan versioissa. Ehkä tämä on taas niitä asioita, jotka pitäisi tehdä siellä Pariisissa. Tai sitten niitä ruokia, jotka eivät vain ole kaiken vaivan arvoisia :)

Alice

2011-10-08T15:29:00.000+03:00

Tänään on ollut hyvä päivä, joka kompensoi eilisen katastrofipäivän. Lähdettiin aamulla kaupungille, käveltiin Eurooppalaisen ruokatorin läpi. Eipä se juuri eronnut siitä ranskalaisesta, mutta kivaa että tori sai jatkoa. Testattiin Cafe Europan uudet "lämpimät leivät", ovat korvanneet ne toastit. Hyvää oli, vähän niinkuin panini, mutta pyöreä.

Tänään luvassa myös munkkivertailu. Periaatteessa sama munkki eri mallisena ja eri leipomoilta. Jännitys on käsinkosketeltavaa.

Shoppailin Riikassa hyvin vähän, mutta tämän lempipaitani halusin kuvata. Välillä teksti osuu päivään kuin naula päähän. Kuvassa myös uusi rannekoru, Lindexin Roosa nauha- kamppista tukeva nahkaranneke (alunperin bongasin korun täällä, kiitos Nooralle). Tykkään tästä miljoona kertaa enemmän kuin nauhasta. Ranneke on possun värinen, mutta ei se haittaa jos muut vaatteet eivät ole yhtä hempeitä.

Tarvitsen luettavaa!

2011-10-06T20:04:00.000+03:00

Heippa kamut,

Vinkkailisitteko suosikkiblogeistanne kommenttiboksiin. Monta lempparia on hukkunut kelkasta, kaipaan uutta luettavaa. Omansa saa toki linkittää myös ja se on jopa suotavaa!

Kuva

Tänään olen juossut kumppareissa pitkin kaupunkia tukka sekaisin. Mitäään ei ole tapahtunut viikoihin ja tällä viikolla onkin sitten menty senkin edestä. Tilasin muutaman jutun uudesta councious collectionista. Käykäähän katsomassa ne huutonet-jutut niin saan kaappiin tilaa ;)

Hattarasade ja muita ihanuuksia

2011-10-05T06:18:00.000+03:00

Törmäsin Madeby-nettikaupassa Joutomaan ihaniin printteihin ja halusin jakaa ne täälläkin jos taiteilija ei ole kaikille vielä tuttu.

Karamellikukkula

Hattarasade

Talviuninen

Pidin kuvien satumaisesta tunnelmasta kovasti. Mitäs te tykkäätte? Töitä voi tosiaan ostaa Madebysta ja ensimmäinen linkki vie Reetan blogiin.

Voitto!

2011-10-03T18:17:00.000+03:00

Kyllähän tähän saa aikaa uppoamaan... nyt huutonetissä kuitenkin muutama juttu.

Kohteisiin pääsee TÄSTÄ, lisää varmaan viikon varrella vielä ainakin yhden takin :)

Kirahveja

2011-10-02T19:14:00.000+03:00

Hei,

Olen tullut takaisin.

Riikassa näytetään ohjelmaa, jossa kirahvit ja ilmeisesti myös hipot kisaavat jonkinlaisessa wipeout-tyylisellä temppuradalla.

Nauroin niin paljon, että kuvat ovat heiluneet. Suuria tunteita myös paikan päällä katsomossa.

Päivän paras

2011-09-29T17:54:00.000+03:00

Iltapäivä on sujunut odotetusti. Palmikkosukkahousuja jouduin vähän metsästämään, mutta lopulta löytyi juuri sellaiset kuin halusinkin. Jospa huomenna olisi lämmintä, voisi lähteä mekossa reissuun.

Päivän yllättäjä löytyi H&M:ltä, kynsilakka maksoi 95 senttiä. Levittyy tasaisesti ja kiiltelee kauniisti. Taidan testata jotain muutakin sävyä jos oikein innostun. Tämän nimi taisi olla taupe.

Nyt olisi sitten sen matkalaukun pakkauksen vuoro. Ihanaa viikonloppua kaikille jos en enää ennätä tänne ennen lähtöä!

P.s pullon alla lymyilee uusi huiviprojekti, joka on jo parin tunnin jälkeen saanut elämän tuntumaan aika lyhyeltä.

Huomisen suunnitelmat

2011-09-28T17:49:00.000+03:00

Pääsen töistä aikaisin.

Lakkaan kynnet vaaleanpunaisiksi.

Testaan uutta kasvonaamiota.

Hoidan raidoitettua tukkaparkaa.

Kuuntelen täysillä Veronica Maggiota ja Reino & The Rhinosia.

Ostan mustat palmikkosukkahousut. (Mistä saa hyviä?)

Pakkaan laukun.

Punnitsen sen.

Ylihuomenna lähden viikonlopun mittaiselle lomalle, en tiedä vielä minne. Viikonloppuna odotettavissa radiohiljaisuus.

Pidä huoli

2011-09-27T17:46:00.000+03:00

Harjoittelen pikkuhiljaa huolehtimaan asioista. Nuorempana menin tukka takussa, jalat mustelmilla ja elämää ainoastaan edessä. Nyt yritän olla itselleni vähän hellempi :)

Uusimpana opettelun aiheena ovat olleet vihreän teen juonti, aamuvenyttely ja jalkojen hoivaaminen. (Ällöttävän seesteisen kuuloista :)

Välillä onnistuu, välillä unohtuu. Jos ei aloita opettelua niin ei voi koskaan oppiakaan. Tykkään Body Shopin jalkavoiteen ja kuorinnan piparminttutuoksusta, joka piristää varpaita kummasti. Vielä en tiedä, mitä tuolla raspilla pitäisi ihan tarkkaan ottaen tehdä, mutta eilen hinkkasin sillä kantapäitä, vähän niinkuin muodon vuoksi.

Luin uusimmasta Trendistä mielenkiintoisen jutun kuivaharjauksesta. Tekisi melkein mieli kokeilla sitäkin. Lukiko kukaan muu juttua tai onko kokemusta?

Hepene

2011-09-26T18:56:00.000+03:00

Jokaisella naisella tulisi olla ainakin yksi vaatekappale, joka päällään hän tuntee itsensä täydelliseksi. Sellainen vaate, joka on vähän turhamainen. Ei käytännöllinen, eikä järkevä. Mutta ihana päällä.

Tällaisen vaatekappaleen voi nimetä myös hepeneiksi.

Hepeneen tulisi olla hyvästä materiaalista ja hieman pikkusievä. Kankaan tulee ohkaista ja hulmuavaa. Kaikenkaikkiaan vaatteen kuuluu olla kaikessa suloisuudessaan hieman kevytkenkäinen.

Ostoslistalla seuraavaksi: musta silkkinen aamutakki. Koska talvisaappaiden etsiminen ei ole yhtään hauskaa.

Tigi vs. Tigi

2011-09-25T12:30:00.000+03:00

Käytän todella vähän hiuslakkaa. Lähinnä silloin, kun kiinnitän hiusten etuosaa jos olen aamulla jaksanut väkertää letin tai jonkun muun pinniviritelmän tai sitten joskus kiharakampauksiin. Jo vuosia uskollinen lakkakaverini on ollut Tigin -hard head, sillä se on kiharan ja kampausten teossa todella pitävä ja hyvä. Pitää vain suihkuttaa tarpeeksi kaukaa.

Nyt vuosien jälkeen (kyllä,puhutaan vuosista ja samasta pullosta) tuote on kuitenkin lopussa ja oli aika siirtyä eteenpäin, toiseen Tigiin. Rockaholic on edeltäjäänsä huomattavasti keveämpi ja sumumaisempi. Ja tuoksuu paremmalta.

Siinä missä Hard headilla saa halutessaan aikaiseksi vaikka luodinkestävän lakkakypärän, on Rockaholic huomattavasti huomaamattomampi. Silti pitoa löytyy, ainakin eilisen illan kiharat olivat vielä aamullakin ihan kivan näköiset. Lisäksi hiukset aivät olleet lainkaan likaisen oloiset. Tykkään! Lopullinen tuomio omassa käytössäni on että vaihtamalla paranee. Kuitenkin esimerkiksi juhlakampauksissa saattaisin luottaa jatkossakin Hard headin pitoon.

Kiva löytää uusi lemppari, etenkin kun muistelen joskus testanneeni Rockaholic-sarjan shampoon eikä toiminut yhtään. Ei kannata tuomita yhden tuotteen perusteella siis :)

Aamulenkillä

2011-09-24T11:07:00.000+03:00

Kävin aamulla kävelemässä lempipaikassani Näsinpuistossa. Oli kylmä. Korvat olisivat kaivannneet jotakin lämmikettä tuulessa... panta seuraavalle kertaa siis.

Bongasin paluumatkalla jotakin Tampereelle ominaista, Hämeenpuiston roskapöntöt on maalattu iloisiksi taidepläjäyksiksi :) Että voikin tulla hyvä mieli pienestä asiasta. Innostun aina näistä yllätysjutuista, joita täällä tulee vastaan. Pydähdyn edelleen lähes jokaisen "taidetta jakokaapeissa" teoksen kohdalle. Jakokaapit on siis valjastettu myöskin taideprojekteihin, suosittelen bongailua jos kävelette Tampereella.

Sellaisia ne, en valitettavasti osaa sanoa kenelle näistä voisi antaa kunnian. Jos sieltä löytyy joku viisaampi niin valistakaa ihmeessä.

Huoltotoimia

2011-09-18T17:30:00.000+03:00

Pienessä asunnossa on se(kin) ihanuus, että koko ajan pitää vaihtaa vaatteiden järjestystä, että saisi kaapista aina helpoiten juuri ne oikeat kappaleet jokaiseen vuoden aikaan. Kunnollinen vaatekaappi tai monessa paikassa vilkkuvat vaaterekit voidaan tässä tapauksessa unohtaa.

Tänään olen putsannut kengät ja vaihtanut kesäkengät laatikoihin odottamaan lämpimiä säitä. Ainoastaan Melissat ja ruskeat nahkaballerinat saavat jäädä kenkähyllyyn vielä muutamaksi viikoksi. Mustiin maijapoppaskenkiin pitäisi muistaa ostaa uudet nauhat katkenneiden tilalle, pääsisivät käyttöön. Nuo kengät ovat kyllä ottaneet puolessa vuodessa niin paljon takkiin, että itsekin ihmetyttää missä ihmeessä olen niillä juoksennellut.

Kesämekkojen tilalle rekkiin pitäisi järjestellä neuleita ja mekoille pitäisi löytää joku hylly...

Tänään testasin myös ensimmmäistä kertaa tuota pikkuista nukanpoistajaa. Aika hauska ja hyödyllinen kapistus, toimi oikein hyvin. Miinusta ainoastaan pienestä säiliöstä, joka piti tyhjentää Objectin neuleen kohdalla kolmesti. Oletteko te muut jo aloittaneet syyskaapin järjestelyn? Omalta listalta löytyy vielä ainakin suutarilla käynti... aiempia höpinöitäni kenkien huollosta löytyy ainakin täältä.

Pupu!

2011-09-17T12:20:00.000+03:00

Saatoin joskus hieman innostua Arabian pupuista. Pahimman mentyä ohi unohdin kuitenkin koko asian, eivätkä puput tulleet minkään kaupan hyllyllä vastaankaan.

Ja sitten tänään kävi toisin. Seikkailin Sokoksen ao-päivillä enkä enää voinut jättää sitä.

Isä-pupu. Siinä se nyt ihmettelee uutta kotiaan. Ja minä yritän päästä eroon siitä kalvavasta tunteesta, että jätin muun perheen kauppaan... ehkä juuri tämä ei ollut kenekään isä. Ehkä tämä on orpo-pupu joka nyt sai oman kodin <3

Parempia ostopäätöksiä

2011-09-16T19:24:00.000+03:00

Olen huomannut, että parhaat ostopäätökset syntyvät yleensä vasta hetken harkinnan jälkeen.

Kävin tällä viikolla katsomassa Loota-takkia ja arvatkaas mitä. Se materiaalin "raitaisuus" epäilyttää. Niin paljon että takki hävisi jopa epärealistiseltä haaveilulistaltani. Sovitin myös Promodin viittaa ja tulin siihen tulokseen etten pidä sen vuoren väristä. Jonkun mielestä ehkä pikku juttu, mutta viitan alta vuori vilkkuu väkisinkin. Eikä kannata koskaan hankkia sellaista, joka on jo ostohetkellä "ihan kiva, mutta..".

Kuvassa hyviä ostopäätöksiä, kauluspaita 100% puuvillaa (Lindex), silkkipaita (Selected Femme) ja neule 95% puuvilla& 5% casmere (Promod)

Vaatteissa kiinnitän vuosi vuodelta enemmän huomiota materiaaleihin, olen niistä nykyään todella tarkka. Siksi villakangastakin löytäminen on kestänyt jo monta vuotta, ei villakangastakki voi olla 80% polyesteriä! Kiinnostaisiko teitä materiaalipohdinta enemmänkin vai onko jo tuttua ja loppuun pyöriteltyä asiaa? Mielestäni hyvästä materiaalista voi hyvillä mielin maksaa vähän enemmän, vaate on mukavampi päällä ja kestää hyvänä pidempään.

Talvivaatteista takki ja saappaat ovat edelleen ostoslistalla, mutta yritän olla hötkyilemättä. Kaippa sen oikean tunnistaa ;)? Yksinkertaisista nahkasaappaista ja takeista saa antaa vihjeitä. Menevät sitten pohdintaan. Parhaassa tapauksessa pohdin liian kauan ja kevättakit tulevat myyntiin.

Kiittäen, apina

2011-09-14T19:36:00.000+03:00

Sain Janelta tunnustuksen, kiitän kauniisti. Ideana on vastata kysymyksiin ja jakaa tunnustus eteenpäin.

1. Suosikkiväri?

Pidän vaatteissa mustasta. Se on helppo, kaunis ja yksinkertainen. Mustan rinnalle on kirinyt tummansininen, todella tummansininen. Mutta se tulee vasta kakkosena. Kukista kauneimmat ovat valkoisia, samassa värissä haluaisin mieluiten myös lakanat, verhot ja matot. Kengissä pidän konjakinruskeasta tällä hetkellä eniten.

2. Suosikkieläin?

Siili. Laji on pysynyt lähes muuttumattomana miljoonia vuosia. Ovat söpöjäkin vielä. Elävät fossiilit.

Tykkään kyllä muistakin eläimistä, kotieläimistä hyväksyn vain pupun ja siitä suuremmat. Tällä hetkellä haaveilen kotipupusta, mutta ei taida onnistaa.

3. Suosikkinumero?

Jaa. Eipä taida olla. Tämähän on ihan suoraan ystäväni-kirjasta tämä kysely :)

4. Suosikki alkoholiton juoma?

Vesi.Ja Olvin raparperivichy on kanssa hyvää.

5. Facebook vai Twitter?

En ole koskaan käyttänyt kumpaakaan.

6. Intohimosi?

Intohimo on mielestäni aika vahva sana... en oikein tiedä mitä tähän osaisin vastata. Pidän monista asioista, rakastan muutamia asioita... mutta intohimo. Jaa_a. Taidan painaa "poissa" -nappia.

7. Saada vai antaa lahja?

Pääasia, että se on paketissa! Molemmat ovat kivoja. Ehkä ihan vähän enemmän tykkään antaa lahjoja, koska siinä on pidempiaikainen ilo kun suunnittelee ensin ja sellaista.

8. Suosikkikuvio?

? Pallo.

9. Suosikkiviikonpäivä?

Sunnuntai, silloin on jotenkin lupa olla tekemättä mitään.

10. Suosikkikukka?

Pidin ruusupuustani kovin, jos ostan kukkia kotiin niin sitten tulppaaneja. Myös auringonkukka on kaunis.

Tunnustuksen haluan antaa tällä kertaa eteenpäin Nooralle.